Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti joulukuussa 2009 hankkeen oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi AKKU-johtoryhmän sekä koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelman 2007-2012 linjausten mukaisesti. Toimeksiantona oli siis tehdä ”hyvästä vielä parempi”. Näin voi sanoa sillä perusteella, että vuonna 2008 tehdyn oppisopimuskoulutuksen tilaa koskevan selvityksen alussa selvitysmies Heikki Suomalainen totesi, että ”oppisopimuskoulutuksella menee hyvin”. On toki muistettava, että selvityksen pohjalta nousi kehittämistarpeitakin.
Nyt tehdyn oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen oli päästävä syvemmälle oppisopimuskoulutuksen prosessiin. Valmistelevassa työryhmässä oli mukana tutkintojärjestelmän, näyttötutkintojen, lainsäädännön, ammatillisen koulutuksen ja rahoituksen asiantuntijat OKM:stä ja OPH:sta. Lisäksi mukana oli kaksi edustajaa Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:stä kentän edustajina. Työryhmän toimintamallina oli avoin keskustelu, väittely ja dialogi toimeksiannon tiimoilta. Heti alkuvaiheessa huomattiin, että käsitys oppisopimuskoulutuksen toteutuksesta oli työryhmän jäsenillä varsin vaihteleva. Toimeksiannon etenemisen varmistamiseksi päätettiin kuvata koulutuksen järjestäjätason oppisopimuskoulutuksen ideaaliprosessi siten, että kaikilla ryhmän jäsenillä on yksi ja sama käsitys prosessista. Prosessimalliin tuli neljä vaihetta, jotka ovat oppisopimuskoulutuksen edellytysten arviointi, suunnittelu, toteutus ja päättäminen.
Prosessikuvauksen jälkeen päästiinkin hyvin kiinni oppisopimuskoulutuksen erityispiirteisiin ja niiden mukanaan tuomiin vaatimuksiin laadukkaalle toiminnalle. Työn ja keskustelujen edetessä vahvistui ryhmälle yhteinen näkemys oppisopimuskoulutuksesta yhtenä ammatillisen koulutuksen muotona, ei vain rahoitusmuotona.
Oppisopimuskoulutuksen laadukas toteutus koulutuksen järjestäjätasolla edellyttää, että oppisopimuskoulutuksella on sen erityispiirteet huomioiden selkeästi määritelty asema ja riittävät resurssit koulutuksen järjestäjän organisaatiossa ja toimintasuunnitelmissa. Oppisopimuskoulutus on osa koulutuksen järjestäjän palvelutarjontaa, jolla parannetaan koko ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja jolle on selkeä tarve kehitettäessä eri- ikäisten yksilöiden ammattitaitoa ja yritysten kilpailukykyä. On hyvä muistaa, että jokaiseen oikein tehtyyn oppisopimukseen sisältyy ”ennakointitieto” kyseisen sopimusyrityksen osaamistarpeesta.
Oppisopimuskoulutuksen toteutuksen tavat koulutuksen järjestäjien välillä valtakunnan tasolla ovat moninaiset. Tämä tuli vahvasti esille työryhmän teettämässä oppisopimusyrityksille kohdistetussa selvityksessä. Selvityksen mukaan yritykset odottavat oppisopimuskoulutuksen järjestäjiltä kykyä laajempaan yrityksen liiketoimintaprosessien arviointiin ja osaamisen johtamisen suunnitteluun.
Kansallisella tasolla keskeiseksi oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeeksi nouseekin oppisopimuskoulutuksessa toimivan henkilöstön pidempikestoinen jatkokoulutus. Pidempikestoinen koulutus selvityksineen, väittelyineen ja dialogeineen yhdenmukaistaa oppisopimuskoulutuksen käytänteitä ja ohjeiden tulkintaa sekä vahvistaa näkemystä oppisopimuskoulutuksessa alueellisena toimijana. Oppisopimuskoulutus on verkostojen rakentamista ja johtamista. Oppisopimustoimijoiden koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tämä tulee huomioida. Verkostojen rakentaminen, johtaminen ja verkostossa toimiminen on oma osaamisen lajinsa, joten työpaikalla tapahtuvan oppimisen tarjoama mahdollisuus huomioiden, tämä koulutus kannattanee toteuttaa tätä menetelmää käyttäen.
Oppisopimuksen laadun kehittäminen raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr08.pdf?lang=fi
Tässä muutamia ajatuksia oppisopimuksen laatutyöryhmän työstä ja työskentelystä.
