Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Mikko Simolinna haluaisi nuoret nopeammin töihin. Hän ehdottaa kahden vuoden jaksoa, jonka aikana nuori saisi matalampaa palkkaa, mutta matalammalla veroasteella. Tavoite olisi, että nuoren työstä saama nettopalkka olisi aina enemmän kuin tukien kautta ansaittu.

Oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä rajoittaa tällä hetkellä yrittäjille maksettavien koulutuskorvauksien pienuus sekä uuden työntekijän tai ammattitaidottoman henkilön oppisopimuskouluttamiseen liittyvät korkeat palkkakustannukset. Oppisopimusopiskelijan työn tuottavuus ei useinkaan vastaa hänestä yrittäjälle aiheutuneita kustannuksia. Jos oppisopimusopiskelijalle maksettaisiin matalampaa palkkaa, se houkuttelisi työnantajaa ottamaan riskin. Nuorelle on tärkeää päästä työelämään ja saada korvaus, jolla hän tulee toimeen. Tämä olisi selkeämpi vaihtoehto kuin lukuisat tuet.

Viime vuosina oppisopimuskoulutus on painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön lisäkoulutusmuodoksi. Uusien työpaikkojen syntyminen on jäänyt vähäiseksi.

Yrittäjien oppisopimus on tällä hetkellä selkeästi suosituin ammatillisen, tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestämismuoto yrittäjillä. Se on myös tehnyt oppisopimusta tunnetuksi yrittäjäkunnassa. Vaikka oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat lisänneet viestintää oppisopimuskoulutuksesta pienyrityksille, lisää tietoa kaivattaisiin erityisesti mahdollisuudesta hyödyntää oppisopimusta myös lyhytkestoisessa, ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, joka lisää osaamista yritykselle tärkeässä asiassa.

Oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta on lisännyt myös Suomen Yrittäjien, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n sekä opetus- ja kulttuuriministeriön parina viime vuonna toteuttama kampanja, jossa markkinoitiin yrittäjille lyhytkestoista oppisopimuskoulusta.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen lisääntyy voimakkaasti. Tämä lisää paineita erilaisten joustavien oppisopimuskoulutusvaihtoehtojen kehittämiseen. Tarjolla pitäisi aina olla mahdollisuus saada ei-tutkintotavoitteista koulutusta.

Oppisopimusvaihtoehdon tulisi olla vieläkin kiinteämpi osa koulutuksen järjestäjien yrityksille suuntaamaa koulutustarjontaa. Nyt se nähdään liian usein vain koulutuksen rahoitusmuotona. Oppisopimus on tärkeä osa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää.

Ammatilliset tutkinnot vastaavat usein yrityksen tarpeeseen, mutta saattavat olla ylimitoitettuja. Tutkinto on usein kuin norsupyssy, jolla yritetään metsästää hiirtä. Tärkeää onkin selvittää ja palastella yrityksen tarpeet. Helpompaa on tehdä asiat askel askeleelta ja laittaa osaamistarpeet kuntoon asia kerrallaan. Erilaisista palasista voi muodostua tutkinnon osa ja niistä kokonaisia tutkintoja.

Lähtökohtana yrittäjällä on koulutuksen avulla saavutettava osaaminen ja kilpailukyvyn paraneminen. Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että tutkinnon suorittaminen osina olisi rahoituksellisesti samanarvoista koko tutkinnon suorittamisen kanssa yhdellä kertaa. Tämä käytäntöhän oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa jo on. Kysymys olisi koulutusmuotojen saattamisesta rahoituksellisesti yhdenmukaiseen asemaan. Tämä tulisi ottaa huomioon myös oppisopimuskoulutuksen rahoituksessa. Esimerkiksi niin, että osatutkintojen rahoitus perustuisi tutkintojen rahoitukseen siinä suhteessa, jonka ne muodostavat tutkinnosta.

Oppisopimuksen hyödyntäminen on painottunut keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Niillä on resursseja hoitaa oppisopimuskoulutukseen liittyvää hallinnointia. Suurempien yritysten ehdoilla on myös ollut helpompi perustaa oppisopimuskoulutusryhmiä. Pienyrittäjät kaipaavat ohjausta ja neuvontaa paitsi oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista myös oppisopimuskoulutukseen liittyvän byrokratian hoitamisesta. Tällöin esimerkiksi koulutustarkastajien rooli on tärkeää. He eivät ohjaa pelkästään opiskelijaa vaan auttavat myös yrittäjää. Tärkeää on, että koulutustarkastaja on riittävästi yhteydessä yrittäjään oppisopimuskoulutuksen aikana.

Parhaimmillaan oppisopimuskoulutus sopii erinomaisesti kaikille yrityksille ja yrittäjille. Esimerkiksi yksinyrittäjälle se tarjoaa lähes ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää osaamistaan työn ohella. Haastava, mutta perinteisin ryhmä ovat kädentaitoyritykset, joissa oppisopimuskoulutuksen avulla siirretään käytännön osaamista. On aloja, joissa oppisopimus on ainut mahdollisuus osaamisen siirtämiseen, koska alalla ei esimerkiksi järjestetä oppilaitosmuotoista koulutusta.