Aurinkoinen aamu Östensössä Pedersören kunnassa. Parikymmentä henkilöä kulkee pellolla tutkimassa maaperää ja kasvustoa. On maaseutualan perustutkintoa suorittavien kenttäpäivä, jonka aikana teoria kohtaa käytännön.

Optima Pietarsaaressa järjestetään maaseutualan perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Siihen liittyy keväisin pidettävä kenttäpäivä, jonka vetäjinä toimivat opettajat Jonas Kackur ja Mats Björklund. Molemmat ovat agrologeja ja kokeneita viljelijöitä, ja ovat toimineet aikaisemmin Pro Agrian neuvojina. Kenttäpäivä on suunniteltu niin, että sen aikana käydään pelloilla, joilla viljellään erilaisia kasveja sekä luomuna että perinteisin tavoin. Osa pelloista kuuluu opettajlle, osa muille kyläläisille, jotka haluavat antaa panoksensa koulutukseen.

Kenttäpäivän aikana saatiin käytännön tietoa paitsi maan kasvukunnon ylläpitämisestä ja kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä, myös tuotantomääristä, korjuusta, eri kasvien kannattavuudesta ynnä muista viljeltävien kasvien valintaan ja hoitoon kuuluvista asioista.

– Koulutuksessa on mukana sekä kokeneita viljelijöitä että nuoria, jotka suunnittelevat ottavansa tilan haltuunsa. Mukana on myös muutama tilalla työskentelevä. On haastavaa suunnitella opetus niin, että eri ryhmät saavat siitä tarvitsemaansa tietoa, Jonas Kackur sanoo.

Käytännönläheistä opiskelua

Tutkinto on laaja ja valmentaa toimimaan monenlaisissa tehtävissä. Tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuksella, jolloin työpaikalla tapahtuva oppiminen tapahtuu omalla tilalla. Oppisopimusopiskelijoita ryhmässä oli 4-5.
Opiskelu antaa valmiuksia toimia maaseutuyrittäjänä. Maaseutuyrittäjän työtehtävät määräytyvät maatilan tuotantosuunnan ja koon mukaan.

– Kaikille pakollisten tutkinnon osien lisäksi tutkintoon kuuluu valinnaisia osioita, joita opiskelijat voivat valita laajasti. Oma aktiivisuus ratkaisee, miten paljon valinnaisia aineita valitaan, Jonas Kackur sanoo.

– Maaseutuyrittäjän työ on muuttunut voimakkaasti. Ennen viljelijöitä oli enemmän ja kaikki tekivät samoja töitä, jotka opittiin naapureilta. Nyt haetaan tehoa erikoistumisesta ja toimitaan pienemmillä marginaaleilla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannosta on saatava kaikki mahdollinen irti, Mats Björklund sanoo.

Hänen mukaansa talous on se, joka oppilaille tehdyn kyselyn mukaan kiinnostaa eniten. Lähes kaikki pelloilla, metsissä ja suuremmissa navetoissa ja sikaloissa suoritettavat työvaiheet tehdään nykyään koneellisesti. Tämä lisää teknisen tietämyksen ja osaamisen tarvetta. Koneita on myös osattava huoltaa ja korjata.

– Konekustannukset ovat isoja. On tärkeää osata laskea kustannukset oikein ja vertailla eri vaihtoehtoja. Pitää myös osata laskea eri kasvien kannattavuuksia ja arvioida, miten paljon lainaa tila kestää, Mats Björklund sanoo.
Jokaisella opiskelijalla on mentori, jonka kanssa he voivat keskustella oman tilansa asioista. Yksi mentoreista, Pro Agriassa maitotilaneuvojana toimiva Magnus Blässar, osallistui myös kenttäpäivään.

Faktaa

Maatalousalan ammattilainen voi viljelyn ja kotieläinhoidon lisäksi harjoittaa maatilamatkailua, koneurakointia, maatilarakentamista, maataloustuotteiden jatkojalostamista sekä huolto- ja palvelutoimintaa.