Oppisopimuskoulutus on ollut viime vuosina varsin hyvin esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. On nähty, että se on hyvä koulutuspolku muun ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rinnalla. Meillä on näyttöä siitä, että oppisopimuskoulutuksella on työllistävää ja jopa työpaikkoja luovaa vaikutusta. Tämän myönteisen kehityksen ohella on olemassa myös uhkatekijöitä. On vaara, että voimakkaasti lisääntynyt oppisopimusten määrä johtaa koulutuksen laadun heikkenemiseen. Tämä ei voi olla kenenkään etu. On huolehdittava siitä, että oppisopimuskoulutus tuottaa edelleen osaavaa jälkikasvua eri ammatteihin ja toimialoille.
Opetusministeriö on asettanut työryhmiä, joiden tehtävänä on tutkia oppisopimuskoulutuksen laatua ja rahoitusta. Laatutyöryhmä saa työnsä valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehille on annettava tunnustus asioiden valmistelusta. He ovat ottaneet oppisopimuskoulutuksen kentän tiiviisti mukaan tähän työhön. Yhdessä on voitu tarkastella oppisopimuskoulutuksen kokonaisuutta ja niitä kriittisiä kohtia, jotka vaikuttavat koulutuksen laatuun ja joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen osalta olisi päästävä sellaisiin ratkaisuihin, jotka turvaavat taloudellisten resurssien täysimääräisen käytön työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tukemiseksi. On tärkeä huolehtia siitä, että yrityksille voidaan korvata koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Tällä on erityisen suuri merkitys silloin, kun pienet yritykset ja yrittäjät ottavat nuoria oppisopimuskoulutukseen.
Eurooppalaisesta viitekehyksestä nähtynä suomalaisella oppisopimuskoulutuksella on omat selkeät vahvuutensa. Se on tänä päivänä varsin arvostettu aikuiskoulutuksen muoto. Yrittäjien mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen antaa meille myös mahdollisuuden kehittää yrittäjyyttä ja siten kilpailukykyämme maailman taloudessa.
On myös virkistävää ja avartavaa tutustua siihen, miten oppisopimusta ja työelämälähtöistä ammatillista koulutusta kehitetään muualla. Yritysten Taitava Keski-Suomi projekti teki vertaisopintomatkan Lontooseen lokakuussa. Matkan yhtenä tarkoituksena oli löytää yrityslähtöisiä toimintamalleja sovellettavaksi Suomessa.
Englannissa kansalaisten osaamisen vahvistaminen on nähty keskeisenä tekijänä kehitettäessä maan kilpailukykyä, tuottavuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Englanti oli 1800-luvulla johtava talousmahti, joka toimi teollisen vallankumouksen veturina. Tänä päivänä yhteiskunta on siirtynyt palvelun ja osaamisen talouteen. Englannissa hallitus antoi lordi Leatchille tehtäväksi selvittää, miten Englanti voi vastata uusiin osaamisen haasteisiin tämän päivän maailmassa. Leatchin raportti on asiakirja, johon Englannin kansallisen osaamisen strategiat hyvin pitkälle perustuvat.
Suomalaisesta näkökulmasta Leatchin viesti on myös mielenkiintoinen monessa mielessä. Hän korostaa, että kansallinen kilpailukyky perustuu yhtäältä ihmisten osaamiseen ja toisaalta siihen, miten hyvää johtaminen työpaikoilla on. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta Leatchin viesti on myös selkeä. Hän katsoi, että oppisopimuskoulutusta on vahvistettava merkittävästi ammatillisen koulutuksen muotona. Tämän seurauksena perustettiinkin hyvin itsenäinen kansallisen oppisopimuskoulutuksen palvelu, jonka johtaja raportoi asianomaisille ministeriöille ja myös suoraan pääministerille.
Tässä lehdessä OAJ:n uusi puheenjohtaja Olli Luukkainen tarkastelee suomalaisen koulutuksen haasteita rakentavalla tavalla. On tärkeää, että voimme Suomessa kehittää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä pedagogiikan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, jotka palvelevat entistä paremmin työelämää. Näin oppisopimuskoulutus voi meilläkin olla tärkeä osa rakennettaessa kansallista kilpailukykyä ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.