Kategoriat
Uncategorized

Elokuvatähtien koulutus erikoisalana

Johanna Rasinahon työpaikkana toimii huskytarha, jossa hän opettelee kouluttamaan susia, poroja ja naaleja oppisopimuksella.

Eläintenkuljetusauto pysähtyy Levin huskypuiston eteen. Puistosta alkaa kuulua valtava haukunta, kun Johanna Rasinaho ja Reijo Jääskeläinen tulevat ulos autosta kahta poroa taluttaen. Toinen on hetki sitten ammuttu elokuvassa, jota filmataan Levin lähistöllä. Tämä ei suinkaan ole poroille ensimmäinen elokuvarooli. Ne ovat esiintyneet monissa suomalaisissa ja ulkomaisissa elokuvissa ja mainoksissa, samoin kuin puistossa asustavat sudet ja naalit.

– Naalit odottavat ranskalaisfilmin kuvauksien alkamista. Nämä ovat pitkiä projekteja. Suden arvoitus -elokuvassakin vasta kolmas pentue osui iältään kohdalleen, ennen kuin kaikki rahoitukset olivat kunnossa, Reijo Jääskeläinen kertoo.

Hän on yksi harvoja suomalaisia eläinten kouluttajia, jotka tuntevat sudet ja porot. Hänen yrityksensä Polar Speed Retket Ky järjestää koiravaljakkoajelua ja ohjelmaa huskypuistossa, mutta nykyisin toiminta on yhä enemmän keskittynyt elokuva- ja mainoskuvauksiin, joissa tarvitaan Lapin eläimiä.

– Kaikki alkoi siitä, kun Ruotsin TV teki Göstä Berlingin tarun, johon tarvittiin yhdeksän suden lauma. Sitä seurasi Yleisradion Tapporaha, jossa nuori mies ajaa sutta takaa hiihtäen, Jääskeläinen kertoo samalla, kun kiertelemme tarhassa. Pysähdymme tarhan tunnetuimman suden, Devilin, luo.

– Devil on esiintynyt viidessä elokuvassa, joista yksi oli ranskalainen agenttitarina ja viimeisin keväällä kuvattu venäläiselokuva Lumikuningatar, josta osia toteutettiin täällä meidän puistossa ja rannassa, Jääskeläinen kertoo.

Elokuvassa häntä avusti Johanna Rasinaho, joka oli keväällä valmistunut eläintenhoitajaksi.

– Minun oli tarkoitus olla täällä vain pari viikkoa koiraharjoittelussa, mutta tulin sitten uudelleen ja jäin avustamaan Reijoa Lumikuningattaren filmauksessa. Sitten aloimme puhua oppisopimuksesta, Johannakertoo.

Hänen tähtäimessään on eläintenhoitajan ammattitutkinto, jossa hän erikoistuu eläinten kouluttamiseen. Tietopuoliset opinnot Johanna suorittaa Amiedussa Helsingissä.

Kyky tulla toimeen eläinten kanssa

Eläinten kouluttaminen vaatii paitsi tietoa ja käytännön kokemusta, myös synnynnäistä luonnonlahjakkuutta tulla toimeen eläinten kanssa.

– Joillakin se on, joillakin ei. Johanna osaa käyttäytyä eläinten kanssa niin, että hän saa kontaktin niihin. Lisäksi pitää perehtyä lajin käyttäytymiseen, ja kun puhutaan poroista ja susista, pitää ajautua laumaan sisälle, Jääskeläinen kuvaa ammatin vaatimuksia.

Hänellä on valjakkokilpailutausta ja hän on vetänyt parikymmentä vuotta safareja ulkomailta saapuville asiakkaille.

– Olen oppinut ammatin itse. Kun halusin oppia ymmärtämään suden kieltä ja käyttäytymistä, juoksin kahdenkymmenen suden kanssa pitkin metsiä heitellen niille tennispalloja ja tutkin, miten laumaa voi hallita, Jääskeläinen kertoo.

Johanna Rasinahon tehtäviin kuuluu eläinten kouluttamisen lisäksi eläinten perushoito, siivous ja ruokinnat sekä talvella rekien ajo. Myös asiakaspalvelu ja opastetut kierrokset eläinpuistossa kuuluvat Johannan tehtäviin. Hän kertoo vierailijoille eläinten taustoista ja elokuvarooleista ja näyttää lopuksi, miten sudet saa hyppimään ja tekemään temppuja aitauksessaan.

Kategoriat
Uncategorized

Hyvä työyhteisö on turvallinen oppimisympäristö

Vuonna 2010 peruskoulun päättäneistä vain noin 90 nuorta lähti oppisopimukseen. 5700 oli niitä, jotka eivät menneet opiskelemaan tai töihin. Saksassa oppisopimuskoulutus imaisee peruskoulun päättävästä ikäluokasta noin 60 prosenttia.

– Tämä tarkoittaisi Suomessa vähimmilläänkin parinkymmenen tuhannen nuoren pääsyä koulutuksen ja työn syrjään kiinni, sanoo Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren, joka kävi keväällä Berliinissä tutustumassa sikäläiseen oppisopimuskoultukseen yhdessä muiden Suomen Yrittäjien puheenjohtajien kanssa.

Peruskoulun päättävien nuorten oppisopimuskoulutuksen esteeksi on Suomessa mainittu oppisopimuskoulutuksen vaativuus ja se, että nuori joutuu yksin aikuisten maailmaan. Paula Aikio-Tallgren ei allekirjoita tätä.

– Väittäisin, että nuori on työyhteisössä hyvässä turvassa. Hyvä työyhteisö imaisee myönteisellä tavalla nuoren ja kannattelee häntä. Se tietysti edellyttää, että yritys ja koko työyhteisö sitoutuu nuoren opettamiseen ja ottaa nuoresta vastuun. Tällaisessa oppimisympäristössä nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi.

Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja tuloksissa Saksa vetää Aikio-Tallgrenin mukaan Suomea pidemmän korren.

– Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty niin, että se tarjoaa portaita uralla etenemiseen. Ammattitutkintoon tähtäävässä mallissa ensimmäinen porras koskee lähinnä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Toinen taso kehittää ammattivalmiuksia edelleen, mutta varsinainen suuri menestys on ollut ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain ns. kaksoistutkintona. Tällä tuplatutkinnolla on haluttu taata oppisopimuskoulutuksen arvostuksen parantuminen ja toisaalta suorittavien kädentaitojen säilyminen Saksassa. Siellä niin kuin meilläkin ollaan huolissaan tiettyjen ammattialojen osaamisen katoamisesta tai siirtymisestä kokonaan maan rajojen ulkopuolelle.

Paula Aikio-Tallgren myöntää, että oppisopimuksen kustannukset hiertävät yrityksiä.

– Kouluttaminen on yrittäjälle kallista, sillä nuorelle pitää opettaa kaikki kädestä pitäen ja koulutukseen käytetty aika on yrittäjän omasta työpanoksesta pois. Jos yrityksille aiheutuvia kustannuksia saadaan pudotettua, on tällä suora yhteys tarjottavien oppisopimuspaikkojen määrään.

Saksassa on tehty kovasti töitä tuotannollisten alojen vetovoiman kasvattamiseksi.

– Vuonna 2010 maassa aloitettiin viiden vuoden imagokampanja oppisopimuskoulutuksen puolesta. Kampanjat eivät kuitenkaan yksin riitä ellei Saksan oppisopimussysteemin tukena olisi tiukkaa auditointia, tutkintovaatimusten seurantaa ja sertifiointia.

Kategoriat
Uncategorized

Koko ura oppisopimuksella

16-vuotiaana oppisopimukseen. Alle 30-vuotiaana toimitusjohtajaksi. Sähköasentajasta eteneminen yrityksen johtoon ja koko laaja koulutus oppisopimuksella, siinä Tomi Oksasen tähänastinen urakehitys pähkinänkuoressa.

Tomi Oksanen sanoo, että hänelle oppisopimus on ollut paras tapa opiskella, mutta se ei sovi kaikille.

– Pitää haluta oppia asiat tekemisen kautta. Silloin ne jäävät paremmin mieleen. Pitää olla myös utelias luonne niin että osaa kysyä ja ottaa itsekin selvää eikä pelkästään opettele sitä, mitä käsketään.

Oppisopimus opettaa hänen mukaansa muitakin tärkeitä taitoja kuin pelkän ammattiosaamisen.

– Se opettaa sosiaalista kanssakäymistä, sillä työpaikalla joutuu tekemisiin erilaisten ihmisten kanssa. Se opettaa myös kohtaamaan asiakkaat. Kun kuulee miten vanhempi ammattimies soittaa, miten hän esittelee itsensä ja miten kommunikoi asiakkaan luona, voi katsoa mallia ja oppia. Minun oppi-isäni oli hyvin sosiaalinen persoona ja tuli kaikkien kanssa toimeen. Olen oppinut häneltä valtavasti.

Haasteellisia tehtäviä

Tomin urakehitystä vauhditti se, että hän oli työssä yrityksessä, joka kasvoi voimakkaasti ja jossa aukesi uusia haastavia tehtäviä.

– Kun aloitin sähkövoimatekniikan perustutkinnon suorittamisen, olin seitsemäs työntekijä yrityksessä. Aluksi kuljin toisten asentajien mukana. Kun sain ajokortin ja oman auton, pääsin tekemään itsenäisesti sähköasentajan töitä.

Perustutkinnon jälkeen Tomi suoritti ammattitutkinnon ja samalla kun opinnot edistyivät ja taidot kasvoivat, myös työt monipuolistuivat. Tomi alkoi asennushommien rinnalla hoitaa myös toimistotöitä tehden muun muassa tarjouslaskelmia. Välillä hän kävi armeijan ja oli rauhanturvajoukoissa Kosovossa. Kun hän palasi Suomeen, hän kävi työnantajansa kanssa keskustelun, jossa ilmaisi halunsa edestä uralla.

– Työnantaja tuki opintoja alusta lähtien. Sovimme että aloitan tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittamisen. Sähköpuolella erikoisammattitutkinnon suorittaneista tulee yliasentajia ja siinä opiskellaan matematiikkaa, fysiikkaa, johtamistaitoa, markkinointia ja asiakashallintaa, Tomi kertoo.

Osakkuus houkutteli

Tomin ura eteni sähköasentajasta työnjohtajaksi ja siitä työpäälliköksi. Hän oli tyytyväinen yritykseen ja työhönsä, mutta tunsi halua myös yrittäjyyteen. Koska siihen ei silloisessa yrityksessä ollut mahdollisuutta, hän kiinnostui lehti-ilmoituksesta, jossa Turun Sähköpalvelulle haettiin toimitusjohtajaa.

– Hakuilmoituksessa mainittiin mahdollisuus tulla yrityksen osakkaaksi ja kun halusin tehdä itselleni töitä, laitoin paperit. Siitä on kohta kaksi vuotta. Nyt Tomi johtaa 25 työntekijän yritystä ja on tyytyväinen ratkaisuunsa.

Kategoriat
Uncategorized

Stina Girs valitsi oppisopimuksen

Muusikko Stina Girs jakaa aikaansa musiikin ja kukkakaupan välillä. Musiikissa hän on itseoppinut, mutta kukka-alalle hän on opiskellut. Puutarhatalouden perustutkinnon Stina suoritti oppisopimuksella.

Stina Girs julkaisi ensimmäisen oman levynsä marraskuussa 2011 ja tekee nyt keikkaa ympäri Suomen. Silti hänet voi aika ajoin bongata palvelemassa asiakkaita järvenpääläisessä kukkakaupassa. Stinalla on plakkarissa puutarhatalouden perustutkinto sekä floristin ammattitutkinto. Molemmat tutkinnot hän suoritti Keudassa, perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena.

Stina uskoo jatkavansa floristin uraansa osa-aikaisesti, vaikka saavuttaisi kiintotähden aseman musiikkimaailmassa. Luovuus, taiteellisuus ja persoonallinen ote ovat olleet Stinalle lapsesta asti keskeisiä arvoja ja niitä kaikkia hän pääsee toteuttamaan niin muusikkona kuin floristinakin.

– Lisäksi kukkakaupassa työskentely on aivan ihanaa vastapainoa keikoille ja musiikin tekemiselle. Välillä oikein kaipaan musiikin maailmasta perustyön pariin. Ja kyllä kaupassa puuhaillessa tulee myös hyräiltyä ja kehiteltyä biisi-ideoita, hän kertoo.

Idols siirsi floristinhaaveet tuonnemmaksi

Stinan äiti Merja Girs toteutti pitkään haaveilemansa ammatinvaihdoksen sihteeristä kukkakauppiaaksi, kun Stina oli lukiossa. Stina alkoi autella äitiään kaupassa ja kiinnostui alasta. Lukion jälkeen päätös lähteä opiskelemaan kukkakauppa-alaa oppisopimuksella Keuda Mäntsälään olikin helppo. Heti valmistuttuaan puutarhuriksi hän halusi syventää osaamistaan ja suoritti floristin ammattitutkinnon, josta sai paperit käteen joulukuussa 2010.

Sitten tuli Idols ja äidin suunnitelma joutui jäähylle: Peikonkämmen-kukkakauppaa ei aivan vielä voisi alkaa siirtää tyttären vastuulle.

Yrittäjäksi tietenkin

Äidin suunnitelmaa ei kuitenkaan ole haudattu, sillä floristin ura elää Stinalla vahvana muusikon uran rinnalla. Yrittäjyys tuntuu hänestä luonnolliselta tavalta tehdä töitä tulevaisuudessa, niin kukkakauppa-alalla kuin musiikissakin.

Ja kun työuraa jäljellä ainakin neljä vuosikymmentä, on kaikki mahdollista:

– Ei ole ollenkaan mahdoton ajatus, että vaihtaisin vielä joskus ammattia, vaikka nykyiset ammatit omilta tuntuvatkin. Opiskelen elämäni aikana varmasti vielä monenlaista, Stina nauraa.

Nyt on kuitenkin aika katsoa, mihin musiikilliset siivet kantavat.