Vuonna 2010 peruskoulun päättäneistä vain noin 90 nuorta lähti oppisopimukseen. 5700 oli niitä, jotka eivät menneet opiskelemaan tai töihin. Saksassa oppisopimuskoulutus imaisee peruskoulun päättävästä ikäluokasta noin 60 prosenttia.
– Tämä tarkoittaisi Suomessa vähimmilläänkin parinkymmenen tuhannen nuoren pääsyä koulutuksen ja työn syrjään kiinni, sanoo Länsipohjan Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren, joka kävi keväällä Berliinissä tutustumassa sikäläiseen oppisopimuskoultukseen yhdessä muiden Suomen Yrittäjien puheenjohtajien kanssa.
Peruskoulun päättävien nuorten oppisopimuskoulutuksen esteeksi on Suomessa mainittu oppisopimuskoulutuksen vaativuus ja se, että nuori joutuu yksin aikuisten maailmaan. Paula Aikio-Tallgren ei allekirjoita tätä.
– Väittäisin, että nuori on työyhteisössä hyvässä turvassa. Hyvä työyhteisö imaisee myönteisellä tavalla nuoren ja kannattelee häntä. Se tietysti edellyttää, että yritys ja koko työyhteisö sitoutuu nuoren opettamiseen ja ottaa nuoresta vastuun. Tällaisessa oppimisympäristössä nuori voi tuntea olonsa turvalliseksi.
Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja tuloksissa Saksa vetää Aikio-Tallgrenin mukaan Suomea pidemmän korren.
– Saksassa oppisopimuskoulutusta on kehitetty niin, että se tarjoaa portaita uralla etenemiseen. Ammattitutkintoon tähtäävässä mallissa ensimmäinen porras koskee lähinnä peruskoulunsa päättäviä nuoria. Toinen taso kehittää ammattivalmiuksia edelleen, mutta varsinainen suuri menestys on ollut ammattitutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen rinnakkain ns. kaksoistutkintona. Tällä tuplatutkinnolla on haluttu taata oppisopimuskoulutuksen arvostuksen parantuminen ja toisaalta suorittavien kädentaitojen säilyminen Saksassa. Siellä niin kuin meilläkin ollaan huolissaan tiettyjen ammattialojen osaamisen katoamisesta tai siirtymisestä kokonaan maan rajojen ulkopuolelle.
Paula Aikio-Tallgren myöntää, että oppisopimuksen kustannukset hiertävät yrityksiä.
– Kouluttaminen on yrittäjälle kallista, sillä nuorelle pitää opettaa kaikki kädestä pitäen ja koulutukseen käytetty aika on yrittäjän omasta työpanoksesta pois. Jos yrityksille aiheutuvia kustannuksia saadaan pudotettua, on tällä suora yhteys tarjottavien oppisopimuspaikkojen määrään.
Saksassa on tehty kovasti töitä tuotannollisten alojen vetovoiman kasvattamiseksi.
– Vuonna 2010 maassa aloitettiin viiden vuoden imagokampanja oppisopimuskoulutuksen puolesta. Kampanjat eivät kuitenkaan yksin riitä ellei Saksan oppisopimussysteemin tukena olisi tiukkaa auditointia, tutkintovaatimusten seurantaa ja sertifiointia.