Nuorten kouluttamiseen ja työllistämiseen liittyy niin mahdollisuuksia kuin esteitäkin. Se havaittiin myös toukokuussa järjestetyssä Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajassa, joka kokosi saman pöydän ääreen kymmeniä yritysedustajia ja asiantuntijoita pohtimaan konkreettisia toimia nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi.
Tämän vuoden alussa voimaan astuneen nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuorten työllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Nuorisotakuun toteutumiseen tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä kaikilta yhteiskunnan tasoilta – myös yksityiseltä yrityssektorilta.
Toukokuussa järjestetyssä Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajassa pohdittiin konkreettisia toimia nuorisotakuun toteutumiseksi ja nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi.
Työpajassa käsiteltiin ensin nuorten työllistymisen tiellä olevia esteitä, kuten vaikka sitä, että nuoret itse eivät tunnista omia vahvuuksiaan, eivätkä välttämättä osaa markkinoida itseään parhaalla mahdollisella tavalla työnantajalle. Ongelmallista on myös yrityksien sitoutuminen yli kahden vuoden mittaiseen oppisopimuskoulutukseen. Moni pienempi yritys kokee sen hankalaksi, sillä työtehtäviä ja uutta opittavaa ei välttämättä riitä koko ajalle.
Nuoret odottavat mahdollisuutta
Esteiden kautta siirryttiin keskustelemaan mahdollisuuksista. Esimerkiksi “Mestari ja kisälli” -suhteen muodostuminen nähtiin mahdollisuutena sekä yritykselle että nuorelle. Tässä oppisopimus-nuori saisi oppaakseen työelämän loppupuolella olevan ”mestarin”. Näin hiljainen tieto siirtyisi nykyistä paremmin uudelle työntekijälle ja vanhemmat työntekijät voitaisiin esimerkiksi vaativilla aloilla siirtää tehtävään, jossa rasite ei fyysisesti ole niin kova.
Tilaisuudessa oltiin yritysten edustajien ja asiantuntijoiden kesken yhtä mieltä siitä, että keskustelua ja tiedonvaihtoa tulee jatkaa työpajan jälkeen, jotta nuorten työllistämisteot konkretisoituvat ja nuoret saadaan joko töihin tai kouluun.
Työpajan aluksi puhuneen työministeri Lauri Ihalaisen mukaan ensimmäisen askeleen nuorisotakuutalkoissa voi jokainen ottaa tarjoamalla yksinkertaisesti mahdollisuuden nuorelle.
– On paljon nuoria, jotka odottavat jonkinlaista mahdollisuutta. Erityisen kriittinen ajanjakso nuorten työllistymisessä on peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen väliin jäävä taitekohta. Nyt noin 40 000 alle 30-vuotiasta nuorta on pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella, Ihalainen korosti.
Ajattelemisen aihetta antaa myös nuorten yhteiskuntatakuu esitystä valmistelleen työryhmän teettämä kyselytutkimus, jonka mukaan vain harvoilla nuorilla on käsitys siitä, mitä työelämä on ja harvat osaavat esimerkiksi hakea töitä. Ensimmäisen työpaikan merkitys on ratkaiseva myöhemmän uran kannalta.
– Nuorisotakuun eri painopisteillä pyritään takaamaan se, että peruskoulun käyneet nuoret jatkavat toisen asteen koulutukseen tai pääsevät esimerkiksi oppisopimuksen piiriin.
Puheenvuoronsa lopuksi ministeri Ihalainen peräänkuulutti alueellista henkeä nuorisotakuun eteenpäin viemiseksi.
– Monella paikkakunnalla ihmisten saaminen saman pöydän ääreen nuorisotakuun toteutumiseksi on ensimmäinen askel, Ihalainen totesi.
McDonald´s järjesti ensimmäisen työpajan nimeltä Eka työpaikka – Tekoja nuorten työllistymisen puolesta keväällä 2012. Työpajan tavoitteeena oli vaihtaa tietoja, mutta ennen kaikkea synnyttää ideoita. Toisilleen ennestään tuntemattomien tahojen kokemusten ja näkemysten törmäyttäminen oli avainasemassa.
Tänä keväänä järjestetty tilaisuus tarjosi mahdollisuuden yhteistyön lisäämiseen myös julkiselle ja yksityiselle sektorille.