Kategoriat
Uncategorized

Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumistaan Turun VPK-talolla

Turun ja Raision oppisopimusopiskelijat juhlivat valmistumistaan perinteisessä Sadonkorjuujuhlassa Turun VPK-talolla. Juhlaan osallistui  400 henkilöä.

Juhlassa palkittiin vuoden 2013 oppisopimusopiskelijat ja oppisopimuskouluttajat. Juhlassa jaettiin ensimmäistä kertaa myös Euro Apprenticeship label, tunnustus yritykselle, joka on vastaanottanut ulkomailta tulleen oppisopimusopiskelijan.

Stipendejä ei myönnetä pelkän opiskelumenestyksen perusteella sillä palkitut ovat kunnostautuneet myös oman työyhteisönsä kehittämisessä. Oppisopimuskouluttajia palkittaessa huomiota on erityisesti kiinnitetty kunniakirjan saajan toimintaan myös oppisopimuskoulutuksen puolestapuhujana.

Palkitut oppisopimusopiskelijat olivat  turkulainen eläintenhoitajan ammattitutkinnon suorittanut Laura Ruohonen ja raisiolainen liiketalouden perustutkinnon suorittanut Marja–Leena Lehtojärvi. Kunniakirjalla palkitut oppisopimuskouluttajat olivat Suomen Media & Action Oy Turusta ja A-Laiturit Oy Raisiosta.

Ensimmäinen Euro Apprenticeship -label myönnettiin turkulaiselle Puutyöverstas Tammipuulle, joka on ennakkoluulottomasti panostanut oppisopimusopiskelijavaihtoon. Puutyöverstas Tammipuu on avoimesti jakanut kokemuksiaan myös muille yrityksille sekä tehnyt esimerkillistä yhteistyötä Turun oppisopimustoimiston kanssa.

Viimeisen vuoden aikana Raision ja Turun alueella opiskeli oppisopimuksella n. 3900 henkilöä yli 1600 eri yrityksessä yli 200 eri tutkintoon. Suosituimpia tutkintoja ovat yhä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, tekniikan erikoisammattitutkinto ja liiketalouden perustutkinto, merkonomi.

Kategoriat
Uncategorized

Oppisopimuksen kehittäminen

Oppisopimuskoulutus, joustava perusopetus (jopo) ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien laajentaminen ovat koulutuksen tärkeitä rakenteellisia uudistuskohteita.

Koulutuksen ja osaamisen Suomi tarvitsee sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla on mahdollisuus vaikuttaa kustannustehokkaasti yhtäältä syrjäytymisen ehkäisyyn ja tasa-arvon toteutumiseen sekä toisaalta vahvistaa osaamista ja kilpailukykyä maapalloistuvassa maailmassa.

Oppisopimuskoulutuksen yritysvetoinen kehittäminen

Oppisopimuskoulutuksen merkityksestä yhtenä tehokkaana ammatillisen koulutuksen muotona ollaan yhteiskunnassa nykyään varsin yksimielisiä. Siitä, minkälainen oppisopimuskoulutuksen malli sopisi parhaiten suomalaiseen yhteiskuntaan, vallitsee erilaisia käsityksiä. Keskustelu on kuitenkin liikkunut mielipiteiden ja erilaisten ennakkokäsitysten tasolla.

Mielestäni olisikin tehtävä selvitys siitä miten oppisopimuskoulutusta pitäisi järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla sekä miten varmistetaan, että oppisopimuskoulutus säilyy työelämäläheisenä ja –lähtöisenä ammatillisen koulutuksen muotona.

Voisimme tässä ottaa oppia Englannista, missä 2000-luvulla on panostettu oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen mm. perustamalla yritysedustajista työryhmä (Task Force) Sen annettiin selvittää miten oppisopimuskoulutusta voidaan edistää ja markkinoida yrityksille. Tämä on johtanut hyviin tuloksiin, ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja koulutuksen laatu on parantunut huomattavasti.

Suomessakin voitaisiin kokeilla yritysvetoista oppisopimuskoulutuksen kehittämisryhmää (Task Force), jossa linjavastuussa olevat yritysjohtajat ja henkilöstöammattilaiset olisivat vetovastuussa.

Peruskoulun joustavan opetuksen kehittäminen

Joustavan perusopetuksen (jopo) asemaa tulisi vahvistaa ja työvaltaisen opiskelun mahdollisuuksia laajentaa niille nuorille, jotka hyötyvät käytännönläheisistä työvaltaisista oppimisen muodoista. Tällä voitaisiin

  • ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja poistaa tarve rakentaa erilaisia korjaavia toimenpiteitä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Resurssit voitaisiin kohdentaa ennaltaehkäisevään toimintaan
  • vaikuttaa myös poikien motivaatioon suorittaa peruskoulun oppimäärä
  • rakentaa työvaltainen oppimisen väylä peruskoulusta oppisopimuskoulutukseen/ammatilliseen koulutukseen

Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen tehokkaasti käyttöön

Aikaisemman osaamisen entistä tehokkaampi tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOTT) ovat opetushallinnon keskeisiä tavoitteita (esim. KESU 2011 – 2016). Tämä on tärkeää niin elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen kuin yhteiskunnalle aiheutuvien koulutuskustannusten näkökulmasta (lyhyemmät koulutusajat, koulutuksen aito laajeneminen työelämään). Erityisen tärkeää olisi integroida maamme laaja yritysten tarjoama henkilöstökoulutus tunnistamisen ja tunnustamisen kautta osaksi virallista koulutusjärjestelmää. Näin saataisiin tehokkaaseen käyttöön kaikki kansakunnan yksityisten yritysten ja julkisen vallan tarjoama koulutus.

Tulisi myös selvittää voitaisiinko aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteuttaa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi Hollannin mallilla, jossa tämä tehtävä on annettu oppilaitoksista (koulutuksen järjestäjistä) riippumattomille toimijoille.