Kategoriat
Uncategorized

Oppisopimuksen kehittäminen

Oppisopimuskoulutus, joustava perusopetus (jopo) ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien laajentaminen ovat koulutuksen tärkeitä rakenteellisia uudistuskohteita.

Koulutuksen ja osaamisen Suomi tarvitsee sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla on mahdollisuus vaikuttaa kustannustehokkaasti yhtäältä syrjäytymisen ehkäisyyn ja tasa-arvon toteutumiseen sekä toisaalta vahvistaa osaamista ja kilpailukykyä maapalloistuvassa maailmassa.

Oppisopimuskoulutuksen yritysvetoinen kehittäminen

Oppisopimuskoulutuksen merkityksestä yhtenä tehokkaana ammatillisen koulutuksen muotona ollaan yhteiskunnassa nykyään varsin yksimielisiä. Siitä, minkälainen oppisopimuskoulutuksen malli sopisi parhaiten suomalaiseen yhteiskuntaan, vallitsee erilaisia käsityksiä. Keskustelu on kuitenkin liikkunut mielipiteiden ja erilaisten ennakkokäsitysten tasolla.

Mielestäni olisikin tehtävä selvitys siitä miten oppisopimuskoulutusta pitäisi järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla sekä miten varmistetaan, että oppisopimuskoulutus säilyy työelämäläheisenä ja –lähtöisenä ammatillisen koulutuksen muotona.

Voisimme tässä ottaa oppia Englannista, missä 2000-luvulla on panostettu oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen mm. perustamalla yritysedustajista työryhmä (Task Force) Sen annettiin selvittää miten oppisopimuskoulutusta voidaan edistää ja markkinoida yrityksille. Tämä on johtanut hyviin tuloksiin, ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja koulutuksen laatu on parantunut huomattavasti.

Suomessakin voitaisiin kokeilla yritysvetoista oppisopimuskoulutuksen kehittämisryhmää (Task Force), jossa linjavastuussa olevat yritysjohtajat ja henkilöstöammattilaiset olisivat vetovastuussa.

Peruskoulun joustavan opetuksen kehittäminen

Joustavan perusopetuksen (jopo) asemaa tulisi vahvistaa ja työvaltaisen opiskelun mahdollisuuksia laajentaa niille nuorille, jotka hyötyvät käytännönläheisistä työvaltaisista oppimisen muodoista. Tällä voitaisiin

  • ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja poistaa tarve rakentaa erilaisia korjaavia toimenpiteitä peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Resurssit voitaisiin kohdentaa ennaltaehkäisevään toimintaan
  • vaikuttaa myös poikien motivaatioon suorittaa peruskoulun oppimäärä
  • rakentaa työvaltainen oppimisen väylä peruskoulusta oppisopimuskoulutukseen/ammatilliseen koulutukseen

Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen tehokkaasti käyttöön

Aikaisemman osaamisen entistä tehokkaampi tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOTT) ovat opetushallinnon keskeisiä tavoitteita (esim. KESU 2011 – 2016). Tämä on tärkeää niin elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen kuin yhteiskunnalle aiheutuvien koulutuskustannusten näkökulmasta (lyhyemmät koulutusajat, koulutuksen aito laajeneminen työelämään). Erityisen tärkeää olisi integroida maamme laaja yritysten tarjoama henkilöstökoulutus tunnistamisen ja tunnustamisen kautta osaksi virallista koulutusjärjestelmää. Näin saataisiin tehokkaaseen käyttöön kaikki kansakunnan yksityisten yritysten ja julkisen vallan tarjoama koulutus.

Tulisi myös selvittää voitaisiinko aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toteuttaa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi Hollannin mallilla, jossa tämä tehtävä on annettu oppilaitoksista (koulutuksen järjestäjistä) riippumattomille toimijoille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *