Lahden kaupunki koulutti jokaiseen kaupungin päiväkotiin yhden monikulttuuriosaajan. Puolitoista vuotta kestänyt oppisopimuskoulutus päättyi viime vuoden lopulla. Aloite monikulttuuriosaajien koulutukseen tuli Lahden kaupungin varhaiskasvatuspalveluista.
– Kaikissa päiväkodeissa on nykyisin eri kulttuureista tulevia lapsia. Lahden kaupunki halusi kouluttaa jokaiseen päiväkotiin ainakin yhden henkilön, joka ymmärtää eritaustaisia lapsia ja heidän vanhempiaan ja toimii linkkinä heidän ja päiväkodin välillä, tietopuolisen koulutuksen järjestäneen Koulutuskeskus Salpauksen vastuukouluttaja Ulla Nieminen kertoo koulutuksen taustoista.
– Mietimme yhdessä päiväkotien monikulttuuriasioista vastaavan päiväkotijohtaja Sirkka Seppälän kanssa, minkälainen ja minkä pituinen koulutus olisi paras. Päädyimme oppisopimukseen, sillä valtion tukiosuuden ansiosta koulutus ei ole työnantajalle taloudellisesti raskas. Oppisopimuskoulutus myös mahdollisti pidemmän ja laajemman koulutuksen.
Koulutuksen tavoitteena oli vahvistaa monikulttuurisuuden asiantuntijuutta Lahden päiväkodeissa.
– Salpaus on kouluttanut aikaisemminkin Lahden kaupungin henkilöstöä. Koulutukset ovat olleet lyhyitä, ja niiden tarkoituksena on ollut herätellä työyhteisöjä kohtaamaan eri kieli- ja kulttuuritaustaisia työkavereita ja sitä, miten monikulttuurisuus vaikuttaa yhteistyöhön, kanssakäymiseen ja kohtaamisiin. Nyt päiväkoteihin kaivattiin laajempaa tietämystä siitä, miten omalla ammattitaidolla voidaan entistä paremmin vastata monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin.
Jokainen päiväkoti mukana
Puolitoista vuotta kestäneeseen koulutukseen osallistui kaupungin jokaisesta päiväkodista yksi lastentarhanopettaja, eli kaiken kaikkiaan liki 40 lastentarhanopettajaa. Jotta koulutuspäivistä saatiin tehokkaita, jaettiin ryhmä kahtia.
– Koulutuksessa paneuduttiin siihen, miten jokainen omalla toiminnallaan voi tukea eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten ja vanhempien kulttuurista sopeutumista varhaiskasvatukseen. Samalla vahvistettiin lastentarhanopettajien taitoja toimia monikulttuurisessa työyhteisössä.
Koulutuksessa kehitettiin myös uusia työ- ja toimintatapoja sekä opetusmateriaaleja kaikkien varhaiskasvatuksessa työskentelevien henkilöiden käyttöön.
– Yksi koulutuksen tavoitteista oli verkostoituminen. Koulutuksen aikana perustettiin Mokuosaaja- eli monikulttuuriosaaja-blogi. Se toimii edelleen ja on yksi tärkeä varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurisuusasioiden tiedotuskanava, Nieminen kertoo.
Neljä eri kokonaisuutta
Koulutuksen lähijaksot oli jaettu neljään eri opintokokonaisuuteen.
– Yksi kokonaisuuksista oli kulttuurisen muutoksen tukeminen. Opintokokonaisuuden aikana selvitettiin muun muassa, mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän tulee uuteen maahan, ja miten lasta ja vanhempia tuetaan, jotta elämä uudessa kotimaassa olisi helpompaa.
Muita kokonaisuuksia oli työskentely monikulttuurisessa ympäristössä, maahanmuuttajalapsen kielellisen ja kulttuurisen kehityksen tukeminen ja monikulttuurinen ohjaus ja yhteistyötaidot työpaikalla.
Koulutuksen aikana opiskelijat harjoittelivat muun muassa kohtaamista eri kulttuureista tulevien perheiden kanssa.
– Vanhempien kanssa nousee erilaisia asioita esiin kuin lasten. Lasten kohdalla kielellinen ja kulttuurinen kehitys on tärkeää, ja siirtyminen esikoulun kautta kouluun on lapselle merkittävä jakso. Siinä vaiheessa hänen pitää jollain tasolla ymmärtää, että kotona asiat tehdään eri tavalla kuin esikoulussa tai koulussa, Nieminen pohtii.
Suomen ensimmäiset monikulttuuriosaajat saivat todistuksen oppisopimuksen suorittamisesta viime vuoden lopulla. Nyt jokaisessa Lahden päiväkodissa on monikulttuurisuusosaaja, joka perehdyttää muuta henkilökuntaa kieli- ja kulttuuritaustaisen lasten ja heidän perheidensä kohtaamiseen.
Oppisopimuskoulutus toteutettiin yhteistyössä EKIKU-työryhmän (eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset) ja Koulutuskeskus Salpauksen Monikulttuuripalveluiden kanssa.