Tiistaina 01.04.2014 järjestettiin Opetushallituksen tiloissa Helsingissä Pro pojat – koulun kautta elämään – seminaari. Se syntyi kirjoittajien huolesta poikiemme tulevaisuudesta: lukioissa ja korkeakouluissa pojat ovat vähemmistönä ja Helsingin yliopiston opiskelijoista vain 36 % on poikia.
Seminaarissa tarkasteltiin poikien koulunkäyntiin ja opiskelun onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli etsiä keinoja, joilla koulujärjestelmämme voisi nykyistä paremmin innostaa poikia oppimaan ja vastata heidän tarpeisiinsa erityisesti murrosiän myllerryksessä. On suomalaisen yhteiskunnan etu, että mahdollisimman monelle pojalle avautuisi tilaisuus kykyjään vastaavaan opiskeluun ja työuraan.
Seminaari tarjosi monipuolista tietoa poikien psyykkisestä kasvusta ja kehityksestä. Päivän aikana kuultiin myös opettajien, opetushallinnon ja opettajankoulutuksen näkökulmat koulutyön kehittämiseen poikien opiskelua tukevaksi. Lopuksi eduskuntaryhmien edustajat toivat ryhmiensä terveiset keskusteluun.
Nuorisopsykiatrian professori Veikko Aalbergin esitys toi uutta neurobiologista näkökulmaa keskusteluun. Aalberg kertoi viimeisimmistä aivotutkimuksista liittyen poikien ja tyttöjen aivojen kehittymiseen murrosiässä. Poikien aivot kypsyvät keskimäärin kaksi vuotta tyttöjen aivoja jäljessä, ja murrosiän hormonimyllerryksen aiheuttama psyykkinen taantuma on pojilla selvästi syvempi kuin tytöillä. Nämä aivojen ja psyyken biologiset kypsymiserot tekevät ymmärrettäviksi monien poikien vaikeudet sopeutua perinteiseen koulumaailmaan.
Seminaarin puheenjohtaja Seppo Mäkinen esittikin näihin biologisiin kehityseroihin viitaten, että olisiko aihetta pohtia erillisten poika- ja tyttökoulujen tarjoamia etuja murrosikäisille pojillemme.
Helsingin yliopisto aineenopettajan koulutuksen johtaja Hannele Cantell totesi omassa esityksessään, ettei opettajakoulutuksessa ole itse asiassa kiinnitetty huomiota tyttöjen ja poikien erilaisuuteen oppijina. Hän totesi, että tämä tulisi ottaa jatkossa huomioon, kun kehitetään opettajakoulutusta. Asia on juuri nyt työn alla ja siihen on hänen mukaansa mahdollista vaikuttaa.
Useimmissa kansanedustajien paneelipuheenvuoroissa tuotiin esille huoli poikien tyttöjä selvästi huonommasta koulumenestyksestä. Peruskoulun tulisikin tarjota entistä enemmän joustavia ja työvaltaisia oppimispolkuja nuorille. Tästä hyötyisivät varmasti myös monet tytöt.
Joustava perusopetus ja oppisopimuskoulutus
Meillä on esimerkiksi Helsingissä jo nyt hyviä kokemuksia peruskoulun joustavan opetuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyöstä. Peruskoulun viimeisillä luokilla voidaan opetus järjestää niin, että siitä suuri osa tapahtuu työpaikoilla työharjoitteluna. Nuori saa tilaisuuden etsiä itselleen sopivaa ammattia. Työnantaja taas voi rekrytoida itselleen oppisopimukseen nuoren, kun oppivelvollisuus päättyy. Näin nuorelle tarjoutuu käytännönläheinen mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen.
Mutta miten käy lukioon meneville pojille? Tähän kysymykseen pitää paneutua perusteellisesti koulujärjestelmämme kehittämiskeskustelussa!