Kategoriat
Uncategorized

Naisjohtajat näyttivät mallia

Naisjohtajien oppisopimushaaste – kampanja sai julkisuutta, oppisopimus nousi monessa yrityksessä johtoryhmien keskusteluun ja satoja uusia työpaikkoja syntyi.

Sanomatalossa Helsingissä pidettiin 30.1.2014 naisjohtajien oppisopimushaaste – kampanjan päätösseminaari. Toimitusjohtaja Tina Nyfors valotti salin täyteiselle yleisölle hankkeen tavoitteita, toteutusta ja saavutettuja tuloksia.

Hankkeeseen osallistui 32 yritystä, uusia työpaikkoja syntyi kaikkiaan 430. Jos tätä tarkastellaan nuoren syrjäytymisen aiheuttamiin kustannuksiin yhteiskunnalle, niin päästään noin puolen miljardin euron säästöihin!

Oppisopimus sai laajaa huomiota julkisissa tiedotusvälineissä, yrityskentässä ja nuorten keskuudessa. Hanke otti yhteyttä yli 100 eturivin yritykseen Suomessa. Kampanja huipentui siihen, että yritykset hakivat korkealla profiililla Helsingin Sanomien yhteisilmoituksella nuoria oppisopimuskoulutukseen. Hakemuksia tuli yhteensä yli 5000. Yritykset yllättyivät suuresta kiinnostuksesta ja hakemusten korkeasta tasosta.

Kiinnostusta kampanjaa kohtaan myös ulkomailla

Kotimaan lisäksi kampanja kohtaan osoitettiin kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella kuten Englannissa, Saksassa, Sveitsissä, Italiassa ja Uudessa – Seelannissa asti. Suomi tunnetaan maailmalla maana, jossa oppisopimus on varsin vähäistä. Voidaankin sanoa, että kampanjalla naisjohtajat vaikuttivat myönteisesti myös mielikuvaan suomalaisesta oppisopimuskoulutuksesta ulkomailla.
Naisjohtajat näyttivät, miten hyvällä tiimityöllä, palavalla innostuksella, hyvällä verkostoitumisella ja rohkeudella ajatella ja toimia uudella tavalla voidaan saada aikaan uusi tapa toimia.

Yritykset ottivat vastuuta

Kampanjassa yritykset ottivat aktiivisen roolin hankkiakseen itselleen uusia työntekijöitä ottamalla nuoria oppimaan omassa yrityksessä. Mallina oli muun muassa saksalainen oppisopimuskoulutus. Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa johtaja Kurt Möller Subway Oy:stä sanoikin, että Saksassa hän oli tottunut oppisopimuskoulutukseen. Suomeen tultuaan hän ihmetteli sitä, ettei täällä nuorille ollut käytännössä tällaista mahdollisuutta.

Miksi tällainen oppisopimushaaste?

Naisjohtajat kertovat, että he osallistuivat Keskuskauppakamarin naisjohtajille järjestämään mentorointiohjelmaan. Tina Nyfors, Pia Ali-Tolppa, Miisa Helenius, Tarja Järvinen, Elina Liehu ja Salla Vainio halusivat tehdä jotakin sellaista, mikä auttaisi yhteiskuntamme kehittämistä. He näkivät, että yhteiskunnan keskeisiä ongelmia olivat huoltosuhde – väestö ikääntyy – ja nuorten työttömyys sekä syrjäytyminen. Pohdimme, miten näihin ongelmiin pystyttäisiin vaikuttamaan parhaiten. Päädyimme oppisopimuskoulutukseen. Halusimme näyttää, että tarttumalla toimeen ja hyvällä yhteistyöllä asioihin voidaan vaikuttaa, sanoo Tina Nyfors.

Oppisopimuspaikkoja syntyy kun yritysten tarpeet otetaan huomioon

Oppisopimushaastetta aloittaessamme kohtasimme hajanaisen kentän. Ei ollut selvää, kenen puoleen pitäisi kääntyä. Siksi ensimmäinen suosituksemme onkin, että pitäisi olla yksi valtakunnallinen taho, joka vastaa oppisopimuskoulutuksesta, sanovat naisjohtajat. Toisena seikkana he korostavat sitä, että pitäisi olla selkeät valtakunnalliset yhtenäiset ohjeet oppisopimuskoulutuksesta opiskelijoille, yrittäjille ja oppilaitoksille.

Kampanjan aikana havaittiin myös, että nuorten oppipaikkojen saamisessa kyse ei ole niinkään rahasta kuin byrokratian selättämisestä. Koulutuksen suunnittelussa pitäisi lähteä entistä enemmän yritysten tarpeista.

Naisjohtajat kiinnittivät huomiota myös siihen, että oppisopimuskoulutuksen tuloksellisuutta mitataan oppilaitosmuotoisen koulutuksen mittareilla. Mittarit pitäisi kuitenkin johtaa yritysten liiketoimintatavoitteista. Kun yritysten tavoitteet toimivat moottorina, syntyy uusia työpaikkoja!

Seminaarin osanottajien kommentteja

Osaaja –lehti tiedusteli seminaarin jälkeen kuudelta oppisopimuskoulutuksen asiantuntijalta, yhdeltä työ- ja elinkeinotoimiston edustajalta sekä yhdeltä ”maallikolta” kommentteja seminaarista. Seuraavia näkökohtia nostettiin esiin:

  • Minulla jäi päällimmäiseksi ajatukseksi hieno idea brändätä oppisopimus
  • oppisopimus pitää brändätä.
  • Yhdenmukainen viestintä ulospäin, sama ongelma on ollut koko oppariurani ajan
  • Yksi taho hoitamaan oppisopimusta (Saksan malli??).  Selkeät, kattavat yksityiskohtaiset valtakunnalliset ohjeet. Haasteet sinänsä ovat tuttuja, mutta nyt ehdotuksen takana on aika joukko vaikutusvaltaisia yritysmaailman edustajia.
  • Neuvonta yhteen paikkaan, ja vain yksi lomake!!!
  • ”Oppisopimustoimistot” pitää säilyttää. Tietoa ei löydy, jos sekoitetaan oppilaitoksiin. Kehittämisehdotuksena oli saada yksi valtakunnallinen toimija – mutta kyllä eri toimijoiden oppisopimuskoulutukset saavat aikaan yhteiset linjaukset.

Naisjohtajat mainitsivat kampanjan yhdeksi sisäiseksi menestystekijäksi rohkeuden rikkoa rajoja. Juuri tämä taitaa puuttua monelta oppisopimustoimijalta. Toki rohkeuden lisäksi tarvitaan myös näkemystä siitä, mikä on seuraava suunta. Liian monet meistä keskittyvät poteroissaan vanhan toimintamallin puolustamiseen sekä pedagogiseen verbaaliakrobatiaan, jota työelämän edustajat eivät ymmärrä.

Minusta vaikuttavinta oli todeta se, miten paljon naiset olivat saaneet aikaan päätettyään järjestää nuorille paikkoja. Hankkeesta vastanneiden kokemuksia kannattaa varmasti kuunnella herkällä korvalla, koska johtavissa asemissa työelämässä olevat ihmiset vaikuttavat keskeisesti nuorten oppisopimusmahdollisuuksiin.  Asioihin perehtyminen ei saa olla liian vaikeaa, ja kaiken olennaisen tiedon pitää olla keskitetysti saatavilla.

Kategoriat
Uncategorized

Varastomieheksi oppisopimuksella

Jari Puheloisen talous- ja pyyhintätuoteyritys muutti uusiin, isompiin tiloihin. 1400 neliömetristä suurin osa on varastoa, ja sen uudistaminen on oppisopimuksella opiskelevan Joona Puheloisen vastuulla.

Vessapaperia, vinyylihanskoja ja paperipyyhkeitä

Jari Puheloinen katselee tavaralavallisia, jotka täyttävät varastohallin lattiasta kattoon, ja pyörittelee päätään.

– Onhan tämä tilanne aivan järkyttävä.

Puheloisen talous- ja pyyhintätuotteita tuottava Devtec-yritys on muuttanut reilu kuukausi aiemmin uusiin toimitiloihin Valkeakoskella.

Muuten toiminta jatkuu entiseen tapaan, mutta varastojen kohdalla urakka on vasta alkamassa. Hallit ovat tupaten täynnä, eikä kukaan tiedä, mitä löytyy mistäkin.

Haasteeseen on tarttunut Jarin poika Joona. Joona suorittaa logistiikan perustutkintoa oppisopimuksella ja pistää samalla Devtecin varastotoiminnot uusiksi.

– Tarkoitus on helpottaa kaikkien toimintaa, Joona sanoo.

Haaste ei hirvitä

Joonan savotta alkoi helmikuussa samanaikaisesti logistiikan opintojen kanssa. Aluksi tehtiin inventaario: mikä muuton yhteydessä saatu tavara säilytetään, mikä hävitetään. Kun halleihin on saatu hieman liikkumatilaa, vanhat hyllyt pystytetään uusiin tiloihin.

Sitten Joonan pitää löytää varastoon looginen hyllyjärjestys ja nimetä hyllypaikat. Lopuksi yrityksen sähköinen varastokirjanpito on saatava toimimaan – ja kaikki tämä syksyyn mennessä.

– Olisihan sitä helpommallakin voinut päästä. Joisin kahvia ja ajaisin trukkia jonkun ison firman varastossa, Joona sanoo nauraen.

Vitsailusta huolimatta se ei olisi selkeästikään sopinut hänen luonteelleen.

– Saan teoriaopinnoista paljon ideoita työhön. Olin yllättynyt opettajien ammattitaidosta ja opetustilojen varustetasosta TAKK:ssa. Uskon, että ehdin oppia syksyyn mennessä kaiken näköistä.

Isoihin saappaisiin

Devtec ei ole pieni yritys. Liikkeelle voi lähteä kerralla 60 lavallista tavaraa, eli rekallisen verran. Myös tuotetietoisuus on Puheloisten työssä äärimmäisen tärkeää. Joonalla niitä on opeteltavanaan tuhatmäärin.

Jari myöntää, että hänen poikansa on astumassa isoihin saappaisiin. Siksi uudistusprojekti tehdään tiiviissä yhteistyössä.

– Minä työpaikkakouluttajana opetan tietysti Joonaa, mutta samalla hän on jo nyt tuonut paljon uutta tietoa teoriaopinnoistaan. Oppisopimusopiskelija kehittää myös työnantajaa.

Perheyritys hyötyy Joonan kouluttamisesta siten, että kaikki tietotaito jää talon sisään.

– Silti koulutus ei missään nimessä mene hukkaan. Tämän alan ihmisiä tarvitaan aina, Jari sanoo.