Venäjän KHL-jääkiekkoliigassa pelaavan Jokerien päävalmentaja Erkka Westerlundin valmennus perustuu käsitykseen, että yksilöt tekevät joukkueen. Kuten työelämässäkin, menestyvä työryhmä syntyy vain kun yksilöt yltävät huippusuorituksiin.
ON TIEDETTÄVÄ MITÄ ON TEKEMÄSSÄ
12–vuotiaana valmentamisen aloittaneelle Erkka Westerlundille valmentaminen on kutsumustehtävä.
– Herään jokaiseen uuteen päivään innostuneena. Olen sisäistänyt sen mitä olen tekemässä ja nautin työstäni. Minusta tuli oikea valmentaja viisikymppisenä, kun opin tuntemaan itseni paremmin. Tekisi mieleni sanoa, että siihen asti ikään kuin näyttelin valmentajaa. Pelkäsin tappioita. Kun oppii elämään itsensä kanssa, on muiden ihmisten tasavertainen kohtaaminen helpompaa. Ei tarvitse kunnioittaa ketään liikaa ja on varaa kuunnella myös muiden ajatuksia.
RYHMÄN JOHTAMINEN PERUSTUU YKSILÖIDEN JOHTAMISEEN
– Aikaisemmin kohtasin joukkueen enemmän ryhmänä. Nykyisin näen pelaajat yksilöinä. Tässä on iso ero. Käyn jokaisen pelaajan kanssa kehityskeskustelun, ja sitten nämä keskustelut siirtyvät päivittäiseen vuorovaikutukseen.
Harjoittelussa tämä näkyy siten, että pelaajat asettavat itselleen tavoitteita. Har-joitusten jälkeen valmentaja voi keskustella pelaajan kanssa siitä, miten tavoitteet toteutuivat.
Yksilöiden kanssa tehty kehittämistyö nostaa myös joukkueen pelaamisen tasoa.
– Pyrkimyksenä on, että omista tavoitteistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan tietoiset pelaajat löytävät hyvän yhteistyön. Tällöin valmentaja voi vetäytyä taustalle ja pelaajat tekevät pelin kentällä.
Yksilökeskeisellä lähestymistavalla valmentaminen on enemmän tukemista ja joukkueen taustalla kulkemista.
– Meillä on paljon henkisiä voimavaroja, joita emme saa käyttöön, koska emme usein tiedosta mahdollisuuksiamme. Tämä tarjoaa valmentajalle suuria mahdollisuuksia auttaa pelaajaa kehittymään.
ITSETUNTEMUS JA ITSENSÄ JOHTAMINEN OVAT YHTEISTYÖN PERUSTA
– Nuorilla ei ole vielä elämänkokemusta. Siksi he eivät usein ymmärrä, miten paljon voimavaroja heillä on. Valmentajana haasteenani on auttaa nuorta näkemään oma ainutlaatuinen tilanteensa ja elämään täysillä urheilijan elämää.
Urheilussa ja liike-elämässä pätevät samat lainalaisuudet. Vain ihminen, joka osaa johtaa itseään, voi tehdä rakentavaa yhteistyötä muiden kanssa. Ei voi myöskään johtaa muita, ellei kykene johtamaan itseään.
– Työelämässä monista tiimeistä ei kasva huippusuorittajia, koska ryhmän jäsenet eivät tunne itseään eivätkä siksi pysty rakentavaan yhteistyöhön. Heikko itsetunto johtaa siihen, ettei mikään kasva, kun jokainen tekee vain oman roolinsa.
URHEILU VALMENTAA ELÄMÄÄ
– Urheilija saa erinomaiset rakennusainekset myöhempää elämää ja ammattia varten. Hän käy läpi erilaisia tunnetiloja – voittoja ja tappioita, alamäkiä ja huippuhetkiä.
Urheilijan pitää kehittää koko ajan itseään ja miettiä, miten voisi tehdä asioita paremmin. Näin nuori voi saada sellaisia henkisiä voimavaroja, joita normaalisti saamme vasta keski-iässä. Tämä antaa hyvän perustan jatkokoulutukselle. Sanoisin, että urheilu-uran jälkeen ihminen on valmis millaisiin haasteisiin tahansa elämässä.
HYVÄN JOUKKUEEN KOKOAMINEN
Westerlund kokosi nuorempana joukkuetta usein katsomalla pistepörssiä.
– Joukkuetta rakennettaessa lähtökohtana on löytää sellaisia pelaajia, jotka tietävät miksi he urheilevat ja mitä he urheilulta haluavat. Tällaiset pelaajat ovat itseohjautuvia ja osaavat elää 24 tuntia vuorokaudessa niin kuin urheilijan pitää.
On löydettävä sellaiset kokoonpanot, joissa erilainen osaaminen on tasapainossa. Joukkuetta ajatellen on tärkeää, että siinä on riittävän vahva ja terve ydin. Pelaajat tuntevat itsensä ja johtavat itseään. Kun tällaisia pelaajia on riittävästi, kasvaa heidän ympärilleen vahva tiimi. Mutta jos ydin on heikko, niin joukkue ei lähde kasvuun.
OPPISOPIMUSKOULUTUS
– Minulla ei ole kovin paljon kokemusta oppisopimuskoulutuksesta, vaikka olenkin toiminut oppisopimuksella kouluttautuneen valmentajan mentorina. Minusta oppisopimus on erinomainen tapa kouluttaa, koska opiskelu toteutuu työelämälähtöisesti tekemällä oikeita työtehtäviä.
Yritysten näkökulmasta nuorten rekrytointi oppisopimuskoulutukseen antaa mahdollisuuden nähdä, miten nuoren osaaminen kehittyy ja miten nuori kasvaa työyhteisön jäseneksi. Näin voidaan rakentaa sitä tervettä ydintä, jonka varaan huipputiimit rakentuvat.