Oppisopimuskoulutuksen ohjaus on monen tekijän summa

Oppisopimuskoulutuksen ohjausprosessin pääpaino on opintojen sujuva eteneminen. Ohjauksen sisältöä säätelee suorittamis- ja laillisuuskriteerit sekä toimintaohjeiden määrittelemät. Yksilöllinen opiskelijalähtöinen ohjaus voi jäädä marginaaliseksi tekijäksi ohjausprosessissa.

Oppisopimusopiskelijaa ohjaa oppisopimuskoulutuksen aikana verkosto. Oppisopimustoimijoina opiskelijan ohjaukseen osallistuivat muun muassa oppisopimustoimiston koulutussuunnittelija, työpaikkaohjaaja ja oppilaitoksen ryhmänohjaaja, aineopettajat ja erityisopettaja. Kullakin ohjaustyötä tekevällä toimijalla on erilainen koulutustausta ja ohjausta tehdään useasta roolista sekä monesta eri näkökulmasta käsin.

Tarkastelin opinto-ohjaajan opintoihini liittyvässä selvitystyössäni lähihoitajaksi opiskelleen Kaisan (nimi muutettu) ohjausta oppisopimuskoulutuksen hakeutumis- ja aloitusvaiheissa, opintojen aikana sekä päätösvaiheissa.

Lukion keskeyttänyt 21-vuotias Kaisa harjoitteli palkkatuella Oulun kaupungin päiväkodissa ja kuuli siellä, että Oulun kaupunki käynnisti lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen. Kaisa haki ja suoritti oppisopimuskoulutuksena lähihoitajaopinnot Oulun seudun ammattiopistossa (Osao) 2012-2015 ja suuntautui eri-ikäisten lasten ja nuorten hoitoon, kasvatukseen ja kuntoutukseen.

Verkosto ohjaa oppisopimusopiskelijaa

Haastattelin Kaisan ja poimin, analysoin ja luokittelin hänen oppisopimuskoulutuksen ohjauskokemuksia Sanna Vehviläisen ohjausorientaatioiden mukaan. Vaikka Kaisan tapaus on yksittäinen, haastattelu toi esille monipuolisesti työpaikan ohjaajien, oppisopimustoimiston ja oppilaitoksen ohjaajien ohjausorientaatiota.

Päiväkodin ja oppilaitoksen oppimisympäristöissä proaktiivinen ja pedagoginen ohjaus harjoitutti ja hioi Kaisan taitoja ja häntä haastettiin nostamaan osaamistaan uudelle tasolle. Kun Kaisan opinnot viivästyivät, hän sai kannattelevaa ja reaktiivista ohjausta oppilaitokselta ja oppisopimustoimistolta. Työpaikalla arkityössä tapahtuvia haasteita ratkaistiin ongelmatilanteissa mm. neuvonnan avulla. Tutkiva ohjaus aktivoi Kaisaa keskustelemaan muun muassa työpaikan eri toimintatavoista.

Itseohjautuvuuden näkyväksi tekeminen

Kaisan itseohjautuvuus ja – säätelytaidot kehittyivät myös työpaikan ja koulutuksen oppimisympäristössä. Hän hyödynsi päiväkotiharjoittelijan työkokemuksensa koulutuksen hakuvaiheessa. Hän kasvoi ammatillisesti vaiheittain suorassa ja epäsuorassa ohjauksessa, kehitti vuorovaikutustaitoja lapsiasiakkaisiin, verkostoitui ja valmistautui liikkumaan työyhteisössä, eri osastoilla ja harjoittelupaikoissa. Kun lähihoitajia koulutettiin suoraan työnantajan tarpeisiin, Kaisa työllistyi koulutuksen jälkeen ja on toiminut määräaikaisissa lastenhoitajan tehtävissä siitä lähtien Oulun kaupungin päiväkodeissa.

Tutkiva ohjaus nostaa toimijuuden esille

Nykypäivän työelämä edellyttää monipuolista ammatillista osaamista, joka muodostuu ammattialakohtaisesta tietämyksestä ja taidosta sekä itsesäätelyvalmiuksista. Opiskelun sujuvuuden ohjaaminen on tärkeää, mutta tärkeätä on myös panostaa yksilölliseen opiskelijalähtöiseen ohjausprosessiin toimijuuden vahvistamiseksi. Mielestäni oleellista on määritellä ja tehdä näkyväksi tutkivan ohjauksen toteutusprosessi ja siitä vastaavat oppisopimustoimijat. Tämä on tärkeää erityisesti opiskelijan ammatillisen siirto- ja soveltamistaitojen kehittymisen ja yksilöllisen opiskelijakeskeisen ohjauksen vaikuttavuuden kannalta.

Näin Kaisa kertoi oppimiskokemuksistaan oppisopimuskoulutuksessa:

– Olen ylittänyt itseni aika monta kertaa opiskeluaikana. Ylipäätään sain itselleni ammatin. Oppisopimus ei ole helpoin mahdollinen tapa, kun on myös työ ja koulu. Vaikka valmistuminen vähän lykkääntyikin, olen kypsynyt ihmisenä. Olen saanut opiskelujen kautta uutta ammattiylpeyttä.

Jos haluat tutustua koko opinnäytetyöhön, saat sen tilaamalla kirjoittajalta: heli.p.vuori@gmail.com

Leave a comment