Hallituksen keskeisimpiä tavoitteita on ollut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Nousu on ollut hidasta eikä toimivaa keinoa tunnu löytyvän. Nyt kun Suomen taloushistorian pisimpiin kuuluva taantuma näyttää kääntyneen nousuksi, tavoitteen saavuttamisen mahdollisuus paranee.
Ammatillinen koulutus kohtaa kahdenlaisia haasteita. Työelämä tarvitsee huippuosaajia, mutta samaan aikaan syrjäytymisen ehkäisy lankeaa koulutuksen harteille. On vaikea ymmärtää tilastoista ilmenevää ristiriitaa joidenkin alojen pahenevan työvoimapulan ja koulutuksesta valmistuvien hämmästyttävän suuren työttömyyden välillä. Mistä johtuu, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa?
Valtiovallan toimenpitein on tehostettu työn ja tekijän parempaa kohtaamista. Yksinkertainen jalkatyö voi olla parempi keino kuin suuret järjestelmäratkaisut.
Ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tarjontalähtöisen koulutuksen kysyntälähtöiseksi. Järjestelmä tukee paremmin tutkinnon osien suorittamista ja toteuttaa ammatillisista aikuiskoulutuskeskuksista tutun, jatkuvan opiskelijaksioton kaikkialla. Koulutuksen järjestäjien kannattaisikin kehittää organisaatioitaan niin, että palvelujen asiakaslähtöinen räätälöity markkinointi tehostuu. Tällainen organisaatio on luotu muun muassa Keudassa hyödyntämällä oppisopimusväen osaamista asiakasrajapinnassa.
Huomionarvoista on myös, että perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa aikuiskoulutettavien osuus näyttää kasvaneen. Voisi sanoa, että perinteisen koulumuotoisen nuorten koulutuksen, aikuiskoulutuskeskusten ja oppisopimuskoulutuksen toimintamallit lähestyvät toisiaan toivon mukaan parantaen vastaamista koulutettavien ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Luontevaa olisi, että myös työttömien palvelua kytkettäisiin entistä enemmän koulutus-organisaatioiden yhteyteen, koska työllistymisen esteenä voi olla jokin tietty osaamisalue, esimerkiksi digitaaliset valmiudet, kielitaito, jokin uusi tekniikka tai työtapa, ei niinkään tutkinto.
Työllistämistavoitteen toteuttaminen vaatisi myös sosiaalisena yritystoimintana yhteiskunnan tuella toimivat välityömarkkinat, joilla heikot työelämävalmiudet omaavat voisivat ainakin aluksi työllistyä. Työvoiman käyttöön suuntautuu toki nytkin monenlaista yhteiskunnan tukea, mutta onko se riittävän tehokkaasti kohdennettua ja koordinoitua.