KUVA Vesa Kippola

Keihäänkärkinä oppisopimus ja nivelvaiheet

Pitäisikö oppisopimukseen panostaa kotouttamisessa enemmän? – Kyllä, se on yksi tulevan toimenpide­suunnitelman keihäänkärjistä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela sanoo.

Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela seuraa aitiopaikalta maan maahanmuuttopolitiikkaa. Hänen tehtävänään on tutkia maahanmuuttopolitiikkaa laaja-alaisesti ja löytää Euroopassa hyviksi havaittuja tapoja ja käytänteitä ja tuoda niistä tietoa Suomeen.

– Teemme paljon EU-yhteistyötä. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että jaamme maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liittyviä hyväksi havaittuja tapoja puolin ja toisin.

Kun Haahtela puhuu maahanmuuttajista, hän tarkoittaa turvapaikanhakijoiden lisäksi myös ulkomailta, vaikka Ruotsista, syystä tai toisesta maahan muuttaneita henkilöitä.

– Meillä unohtuu keskustelussa monesti se, että Suomeen tullaan monista eri syistä. Turvapaikanhakijat ovat vain pieni osa tänne tulleista ihmisistä.

Silti ongelmat kieltä osaamattoman kanssa ovat samat. Töitä tai koulupaikka pitäisi löytää joko itselle, puolisolle tai lapselle.

– Kaikkien etu on, että tämä polutus tapahtuu mahdollisimman helposti ja nopeasti, Haahtela toteaa.

Työkalu sujuvaan kotouttamiseen

Helsingin kaupunki on juuri julkaissut ehdotuksen uudeksi strategiaksi seuraavalle neljälle vuodelle. Se korostaa maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä.

– Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen tulee pystyä hyödyntämään omaa osaamistaan ja tarvittaessa lisätä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamistaan sujuvasti ja joustavasti.

Haahtela on kokoontunut liki 60 kasvatuksen ja koulutuksen osaajan kanssa pariinkin otteeseen kuulemaan asiantuntijoiden ajatuksia ja arvioita. Näiden keskustelujen pohjalta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehdään oma maahanmuuttoon liittyvä kokonaisuus.

Huomio nivelvaiheisiin

Mitkä sitten ovat kentän mielestä niitä asioita, joihin pitäisi panostaa? Yksi iso asia on nivelvaiheet. Miten esimerkiksi peruskoulusta siirrytään toiselle asteelle? Toinen asia on heikon kielitaidon omaavien asema. Mitä tehdään, kun suomi tai ruotsi ei suju?

– Nivelvaiheisiin on kiinnitettävä parempaa huomiota. Ja tässä erityistä huomiota pitää kiinnittää suomea tai ruotsia heikosti puhuvien mahdollisuuteen päästä opiskelemaan.

Haahtela toteaa, että tarvitsemme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista pääomaa, tekijöitä, osaamista ja työikäisiä ihmisiä. Siksi jokaisen pitää saada omalla koulupolullaan hyvät valmiudet tulevaisuuden työelämää ja hyvinvointiaan varten. 

– Tulemme kiinnittämään huomioita niihin kohtiin, jossa eriarvoisuus nousee esiin. 

Leave a comment