KUVA Valtioneuvoston kuvapankki / Sakari Piippo

Opiskeluajat lyhenevät, työelämään nopeammin

Uusi lainsäädäntö edistää oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä entistä laajemmin.

Miten ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet vaikuttavat kentän toimintamahdollisuuksiin reformin toimeenpanon osalta?

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö on juuri vahvistettu. Jotta lain tavoitteet ja mahdollisuudet saadaan käytäntöön, on uudistettava myös toimintatapoja ja -kulttuuria. Ministeriö valmistelee parhaillaan tuki­ohjelmaa reformin toimeenpanemiseksi. Se sisältää panostuksia yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseen, parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja käyttöön­ottoon. Lisäksi on tarkoitus käynnistää hankkeita reformin tavoitteita tukevien digitaalisten palveluiden kehittämiseksi. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa toiminnan järjestämisen niin, että kulloinkin käytettävissä olevista resursseista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä.

Mitkä olivat ammatillisen koulutuksen lainvalmistelu-ja päätösprosessin suurimmat ilot ja mahdolliset haasteet? Tämän hetken vaihe ammatillisen koulutuksen kentällä?

Ammatillisen koulutuksen reformin kolme keskeistä peri­aatetta olivat avoimuus, yhteistyö ja osallistaminen. Tämä tarkoitti, että valmistelusta tehtiin mahdollisimman vuorovaikutteinen prosessi. Ammatillisen koulutuksen keskeiset toimijat ja sidosryhmät otettiin alusta lähtien mukaan valmistelemaan uudistusta. Mukana olivat niin koulutuksen järjestäjät, työelämän edustajat, työmarkkinajärjestöt, opettajat kuin opiskelijatkin. Valmistelua toteutettiin seurantaryhmässä, työpajoissa ja verkossa. Valmisteluun saattoi osallistua periaatteessa kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Reformin valmisteluun sen eri vaiheissa osallistuikin lähes 2000 ihmistä. 

Kun lakiesitys lopulta lähti normaalille lausuntokierrokselle, sitä oli jo käsitelty laajasti. Tämä näkyi selkeästi siinä, että lakiesitys sai myönteisen vastaanoton. Laki­esitys myös muuttui monilta osin valmistelun aikana, mikä osoitti, että annetulla palautteella oli vaikutusta. 

Mitkä asiat ovat reformin toimeenpanon jälkeen paremmin? Mitä uudistus tarkoittaa opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön kannalta? Onko kenttä valmis uudistumaan? 

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon jälkeen ammatillinen koulutus on yhtenäinen, asiakaslähtöinen kokonaisuus, joka pystyy nopeammin ja joustavammin tarjoamaan juuri sellaista osaamista ja sellaisia palveluita, joita työelämä ja yksilöt kulloinkin tarvitsevat. Tarkoitus on, että ammatilliseen koulutukseen voi päästä joustavasti läpi vuoden. Perusopetuksen päättävien pääsy koulutukseen turvataan kevään yhteishaulla. Ammatillisissa opinnoissa otetaan nykyistä paremmin huomioon opiskelijan yksilölliset tavoitteet, tarpeet ja elämäntilanne. Opiskeluajat lyhenevät ja työelämään tai jatko-opintoihin voi siirtyä nopeammin, kun opiskelija hankkii vain puuttuvaa osaamista eikä opiskele uudelleen sitä, minkä jo osaa. Tavoitteellinen ja ohjattu oppiminen työpaikoilla alentaa työllistymisen kynnystä.

Työelämä saa tarvitsemiaan ammattiosaajia, kun ammatilliset tutkinnot ja koulutus perustuvat aiempaa paremmin työelämän osaamistarpeisiin. Yritykset ja julkisen sektorin työpaikat saavat kokonaisvaltaisempaa palvelua, kun ammatillisessa koulutuksessa olleita raja-aitoja murretaan ja tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus tulee osaksi ammatillista koulutusta. 

Uskon, että ammatillisen koulutuksen reformi sujuvoittaa yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. 

Ammatilliset opettajat ovat jatkossa sekä ammattialan että pedagogiikan asiantuntijoita, jotka rakentavat yhdessä ja yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa motivoivia opintopolkuja opiskelijoille. Yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen tekee opiskelijan ohjauksesta ja tuesta entistä tärkeämmän osan opettajien ja muun henkilöstön työtä. Opiskelijoita opetetaan ja ohjataan jatkossa entistä enemmän muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa, erityisesti työpaikoilla ja digitaalisissa ympäristöissä. Opettajan työssä painottuu aiempaa enemmän ohjaava ja valmentava ote.

Ammatillisen koulutuksen vetovoimasta on keskusteltu paljon. Jos reformi ei tuota toivottua tulosta, pitäisikö jossain vaiheessa arvioida koko toista astetta kokonaisuutena?

Kun puhutaan ammatillisen koulutuksen vetovoimasta, on syytä muistaa, että siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Esimerkiksi mielikuvat ja tiedot ammatillisesta koulutuksesta, alan työtehtävistä ja työympäristöistä, alan palkkataso sekä suhdannevaihtelut ja eri alojen työllisyysnäkymät. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman parantamisessa tarvitaan tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Yhteistyötä tehdään jo nyt etenkin niillä aloilla, joilla työvoiman kysyntä on kääntynyt kasvuun ja joille kaivataan uusia osaajia. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus asetetaan valitettavan usein vastakkain. Tämä on tarpeetonta. Molemmat ovat väyliä, joilla voi edetä eteenpäin kohti omaa unelmien uraa.

Miten saamme reformin vietyä käytäntöön, niin että viimeinenkin uudistuksen ”jarrumies” ymmärtää, mistä oikein on kysymys?

Keskeisin lähtökohta on nähdä se muutos, joka työelämässä tapahtuu ja tulee tapahtumaan tulevina vuosina. Koulutuksen on kyettävä vastaamaan tähän muutokseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkea pitää muuttaa. Uudessa ammatillisessa koulutuksessa on paljon elementtejä nykyisestä järjestelmästä. Tarkoitus olikin siirtää nykyisen järjestelmän parhaat elementit uuteen järjestelmään ja kehittää sitä eteenpäin. On myös tärkeää, että koulutuksen järjestäjien organisaatioissa hyödynnetään kaikki se osaaminen, jota niihin on kertynyt ja yhdistellä osaamista uudella tavalla. Sillä tavalla saadaan hyödynnettyä kaikki hyvä, jota on tehty ja samalla uskalletaan rohkeasti kokeilla uutta.

Onko ministeriö valmistautunut muuttamaan lakia tai asetuksia, jos ohjausvaikutus ei tuota toivottuja tuloksia?

Luonnollisesti. Reformin toimeenpanoa tullaan seuraamaan ja jos toiminta ei vastaa reformin tavoitteita, ministeriössä on valmius tehdä tarvittavia muutoksia.

Miten pystymme ammatillisen koulutuksen keinoin vastaamaan yritysten muuttuviin osaamistarpeisiin? 

Reformin ydintavoite on asiakaslähtöinen ja osaamisperusteinen ammatillinen koulutus. Se tarkoittaa, että toiminnan keskiössä on osaaminen, jota työelämässä ja yhteiskunnassa tarvitaan. Ammatillisen koulutuksen käytäntöjä kehitetään kokonaisuudeksi, jonka avulla kyetään vastaamaan hyvin erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ammatillisen koulutuksen ja sen palveluiden tulee hahmottua nykyistä selkeämpänä ja ymmärrettävämpänä kokonaisuutena niin työelämälle, hakijoille, opiskelijoille kuin muillekin tahoille. Uudistus mahdollistaa esimerkiksi nykyistä joustavamman oppisopimuskoulutuksen ja muiden koulutuksen toteutusmuotojen yhdistelyn opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaisesti.

KUVA Valtioneuvoston kuvapankki / Sakari Piippo

 Nuorten oppisopimuskoulutusta ja työssä­oppimista on kehitetty vuosia OKM:n hankerahoituksen turvin. Miten jo kehitettyjä malleja voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjien valmistautuessa reformin toimeenpanoon?

Keskeistä on osaamisen jakaminen niin koulutuksen järjestäjän sisällä, järjestäjien kesken kuin työ- ja elinkeinoelämänkin kanssa. Koulutuksen järjestäjien on hyvä pohtia yhdessä henkilöstön kanssa, miten jatkossa hoidetaan tiivistyvät yhteydet työ- ja elinkeinoelämään, miten työpaikkaohjaajan perehdyttäminen hoidetaan, miten yksilölliset, joustavat opintopolut toteutetaan tai miten työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimusprosessi hoidetaan tehokkaasti.

Ministeriö tukee työpaikalla järjestettävän koulutuksen jo kehitettyjen käytänteiden laajempaa hyödyntämistä myös valtionavustushankkeilla. Esimerkiksi työpaikalla järjestettävän koulutuksen sopimusprosessin malleja ja sähköistä sopimusprosessia on tarkoitus levittää kaikkien koulutuksen järjestäjien käyttöön.

Millainen on oppisopimuskoulutuksen tulevaisuus?

Uusi lainsäädäntö edistää oppisopimuskoulutuksen hyödyntämistä entistä laajemmin. Kun jokaiselle opiskelijalle suunnitellaan yksilöllinen opintopolku, tulee oppisopimuskoulutus olla yhtenä vaihtoehtona. Opiskelijalle tulee löytää sopivin tapa hankkia osaamista.

Oppisopimuskoulutus edellyttää työ- ja elinkeinoelämän kuulemista ja sen ottamista tiiviisti mukaan koulutuksen ennakointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppisopimuskoulutus voisi toimia nykyistä enemmän työelämän ja opiskelijat tai osaajat yhdistävänä tekijänä. 

Millaisia terveisiä haluatte lähettää oppisopimustoimijoille?

Haluan kiittää yhteistyöstä reformin valmistelussa. Nyt on reformin toimeenpanon aika, mikä edellyttää jokaisen osaamisen hyödyntämistä. Meillä on mahdollisuus luoda uudet toimintatavat, joilla kehitämme niin oppisopimuskoulutuksen kuin koko ammatillisen koulutuksen laatua, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Toivon toimijoiden yhteistyötä ja menestystä tärkeään tehtävään! 

Leave a comment