KUVAT Keuda

Uusi organisaatio toi palvelumuotoilijan vakanssin Keudaan

Keski-Uudenmaan koulutuskunta­yhtymä Keuda aloitti valmistautumisen reformiin uudistamalla sekä konsernin strategian että organi­saation. Uudes­sa organisaatiossa fokus on palvelumuotoilussa eli asiakkaan tarpeet täyttävässä palvelussa. 

Kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila ja työelämäpalvelujen johtaja Anne Vuorinen aloittavat uuden lukuvuoden tyytyväisinä. Uusi organisaatio on ollut toiminnassa vuoden alusta ja uudet toimintatavat ovat pikkuhiljaa muuttumassa sanoista teoiksi. Uusille opiskelijoille tämä tarkoittaa henkilökohtaisen opintopolun rakentamista vaikka yli tutkinto-rajojen. Yrityksen taas on entistä helpompaa saada juuri sen tarpeisiin räätälöityä palvelua yhden luukun periaatteella. 

Organisaatiouudistuksen taustalla on ammatillisen koulutuksen reformi. Nyt sekä uusi strategia että organisaatio vastaavat reformin henkeä. 

– Muutos on ollut valtava. Aiemmin olemme toimineet varsin yksikkölähtöisesti ja nyt olemme vajaan vuoden harjoitelleet toimimaan koulutus- ja asiakaslähtöisesti, Laurila sanoo. 

Mitä muutos yksikkölähtöisestä ajattelusta koulutuslähtöiseen tarkoittaa? Kun ennen esimerkiksi Keudan jokaista sähköalan yksikköä johdettiin itsenäisesti ja jokaisella oli oma suunnitelmansa, niin nyt kaikki yksiköt on sulautettu yhteen. Niitä johtaa yksi toimialapäällikkö, joka vastaa konsernille tuloksista. Seinien johtamisesta on siirrytty toimintojen johtamiseen. 

– Keudan opiskelija saa tasalaatuista koulutusta osoitteesta ja paikkakunnasta riippumatta. 

Asiakkaana yritykset ja opiskelijat

Keudan asiakkaiksi organisaatiomuutoksessa profiloituivat työelämä ja opiskelijat. Tähän perustuen organisaation toiminnot jaettiin opetus- ja koulutuspalveluihin ja työelämäpalveluihin. Työelämäpalveluiden pohjana on vanha oppisopimuskeskus. Sen päätehtävänä uudessa organisaatiossa on palvella kokonaisvaltaisesti yritys-asiakkaita ja myydä kaikkia Keudan palveluita. Repertuaarissa on oltava koko ajan jotain uutta.

– Tämä vaatii työelämän iholla olemista ja asiakkaan kuuntelemista entistä tarkemmin. Jos yritys esimerkiksi tarvitsee kokkimekaanikkoa, niin meidän on rakennettava koulutus, josta valmistuu kokkimekaanikoita eikä sanoa, ettei tarjonnastamme löydy tällaista, Vuorinen selventää. 

Asiakaslähtöisten tuotteiden miettiminen vaatii keudalaisilta kokonaan uudenlaista ajatusmallia. Katseet on suunnattava ennakkoluulottomasti siitä, mitä meillä on, siihen, mitä meillä voi olla. 

Kuntayhtymään päätettiin edistyksellisesti palkata palvelumuotoilija.

Tietenkään yksi ihminen ei voi toimia jokaisen yritysasiakkaan henkilökohtaisena tuotemuotoilijana vaan tämä tehtävä kuuluu jokaiselle. Palvelumuotoilijan keskeisenä tehtävänä on pitää palvelumuotoiluajattelua esillä. Hän on tavallaan talon sisäinen koordinoija, joka aktivoi työryhmiä ja innostaa toimialoja pohtimaan asioiden nykytilaa, ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. 

– Palvelumuotoilija on ammattilainen, joka auttaa kollegoita, esimerkiksi asiakkuuspäälliköitä luomaan vaikka sen kokkimekaanikon koulutuksen. Hän selvittää, voidaanko joku asia toteuttaa, miten se toteutetaan ja millä aikataululla, Vuorinen listaa. 

– Emme pystyneet vanhalla organisaatiolla vastaamaan reformin haasteisiin. Siksi meidän oli pakko luoda kokonaan uusi toiminta­tapa, kuntayhtymän johtaja Hannu Laurila ja työelämäpalvelujen johtaja Anne Vuorinen sanovat.

Omannäköinen opiskelupolku

Myös opiskelijoiden yksilölliset polut ja henkilökohtaiset ratkaisut edellyttävät palvelumuotoilua. Tästä syksystä lähtien nimittäin jokaiselle Keudan opiskelijalle tehdään HOKS eli henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.

Uuden strategian mukaisesti tutkinnon sisältöä katsotaan oppilaan tarpeesta lähtöisin. Jos esimerkiksi sähkömieheksi opiskelevaa nuorta kiinnostaa yrittäjyys, sisällytetään näitä opintoja hänen koulutuspolkuunsa. Tämän lisäksi opiskelija voi vaikuttaa siihen kuinka nopeasti opinnot etenevät ja kuinka paljon työpaikalla tapahtuvaa opiskelua matkan varrelle sisällytetään. 

– Ihmisten tilanteet muuttuvat ja opintopolun pitää pystyä muuttumaan siinä mukana.

Jos opiskelija pääsee töihin, ei opintoja keskeytetä, vaan opintopolku rakennetaan uudestaan, jotta tutkinto saadaan suoritettua, Laurila toteaa. 

Laurila ja Vuorinen uskovat, että uusi organisaatiomalli antaa paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaita. Nyt sekä opiskelijoilla että työelämällä on mahdollisuus saada juuri omaan tarpeeseen soveltuvaa koulutusta. Ja jos tarve muuttuu matkan varrella, niin sekin onnistuu.

Leave a comment