Riikka Heikinheimo

Koulutuksella rakennetaan silta työstä työhön

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Riikka Heikinheimo on tyytyväinen reformiin. Hän uskoo, että työpaikkaoppiminen lisääntyy, jos oppilaitokset ovat aktiivisia ja ottavat yritykset asiakkaikseen.

Vastaat EK:ssa osaamisesta ja kasvusta. Minkälainen tausta sinulla on?

Tulin EK:oon Suomen Akatemiasta. Sitä ennen olin 16 vuotta Tekesissä innovaatiopuolella. Olen päässyt katsomaan työssäni osaamista monelta kannalta. Innovaatioilla luodaan uutta osaamispohjaa yritysten liiketoiminnalle. Suomen Akatemiassa keskitytään tutkimukseen, myös sellaiseen, joka lisää osaamista ja luo pohjaa yritysten innovaatiotoiminnalle. EK:ssa katson koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena. Sitä miten hyvin se toimii.

Miten EK:n yhteiskunnallinen rooli on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessa?

EK on perinteisesti tunnettu vahvasta työmarkkinaroolista, mutta se on mennyttä aikaa. Osaaminen ja osaava työvoima ovat nousseet painoarvoltaan merkittäviksi, erityisesti nyt kun kasvu nytkähti käyntiin aika yllättäenkin. Uskon, että yhteiskunnallinen vaikuttaminen tulee painottumaan EK:ssa yhä enemmän. On oleellista, että rakennetaan niitä asioita, mitkä uudistavat suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Tarvitaan elinkeinoelämän yhteinen ääni kertomaan, mihin suuntaan yritysten näkökulmasta yhteiskuntaa tulee kehittää.

Mikä merkitys ammatillisella koulutuksella on yhteiskunnassa?

Kaikki koulutus on tärkeää, mutta ammatillinen koulutus on erityisen tärkeä monille jäsenliitoillemme ja -yrityksillemme. Suomessa puhutaan paljon siitä, että osaamistasoa on nostettava. Se on totta, mutta osaamistasoa pitää nostaa kokonaisuutena. Ei niin, että tasoa pyritään parantamaan vain sillä, että mahdollisimman moni saa akateemisen koulutuksen. Siinä rinnalla on nostettava myös ammatillisen koulutuksen osaamistasoa ja huolehdittava, että reitit ammatilliseen koulutukseen ja koulutuksesta eteenpäin ovat kunnossa.

On mietittävä kokonaisuutena sitä, mikä muuttuvan työelämän osaamistarve on. Ammatillinen koulutus tarjoaa hyviä mahdollisuuksia monelle. Opiskelijat voivat olla niitä nuoria, jotka tulevat peruskoulun penkiltä, mutta ne voivat yhtä hyvin olla alaa vaihtavia aikuisia tai niitä, jotka täydentävät aikaisempaa koulutustaan.
 

Minkälainen asema koulutuksella on EK:n strategiassa?

Koulutuksella on merkittävä asema strategiassamme ja se on erittäin tärkeää jäsenillemme. Nyt, kun ammatillisen koulutuksen reformi on tullut voimaan, on tärkeää, että oppilaitokset lähtevät aitoon vuoropuheluun yritysten kanssa ja näkevät yritykset aidosti asiakkaanaan.

EK:n viesti on koko ajan ollut, että koulutusta pitää kehittää, jotta se elää ajassa ja vastaa ympäröivän maailman tarpeisiin. Nyt tehdyssä reformissa otetaan oikean suuntaisia askeleita, jotta Suomessa on tulevaisuudessa maailman osaavin työvoima.
 

Miten yritykset ja elinkeinoelämä ottavat vastaan lisääntyvän työpaikalla tapahtuvan oppimisen? 

Oppilaitokset tekevät jo paljon yhteistyötä yritysten kanssa ja työpaikalla tapahtuva oppiminen on tätä päivää. Se, pystytäänkö sen määrää kasvattamaan, riippuu siitä, miten reformiin tartutaan. Pystyvätkö oppilaitokset ottamaan kopin siitä, että yritykset ovat koulutukselle asiakkaita? Jos ja kun näin tapahtuu, lähtee työpaikoilla oppiminen lisääntymään. Reformi tapahtui kreivin aikaan. Monessa yrityksessä on osaamisvajetta kasvun käynnistyttyä. Oppilaitosten kannattaisi olla nyt aktiivisia, sillä koulutukselle on tilausta.

Näkevätkö yritykset eron oppisopimuksen ja koulutussopimuksen välillä?

Koulutussopimus on kevyempi ja lyhyempi ja siitä syystä se sopii osalle yrityksistä. Jotkut taas menevät suoraan oppisopimukseen. Hyvin käytettynä koulutussopimus johtaa oppisopimukseen. On hyvä, että meillä on kaksi eri sopimusmahdollisuutta. 

Miten työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä tulisi rakentaa työelämän kehittämisen ja taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta? 

Avoin vuoropuhelu työelämän ja oppilaitosten välillä on avainasemassa. Työelämä muuttuu koko ajan ja kouluttajien pitäisi olla kädet savessa kentällä, jotta he näkevät, mitä yritysten arki tänään on ja pystyvät tarjoamaan mahdollisimman osuvaa koulutusta. 

Brysselissä puhutaan paljon oppisopimuskoulutuksen liikkuvuudesta. Miten näet ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden? 

Isossa kuvassa se, että nuoret ja ylipäätään suomalaiset saavat kokemusta kansainvälisyydestä ja liikkuvuudesta, on hyvä asia. Oppisopimuksessa pääpainon on oltava oppilaitosvaiheessa. Ellei yrityksellä ole valmiina kiinteitä kansainvälisiä suhteita ja yrityslähtöistä tarvetta liikkuvuudelle, on kansainvälisen liikkuvuuden edellyttäminen kohtuutonta. 

Mikä merkitys osaamisella on Suomelle? 

Suomi on riippuvainen siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Kaikki muutokset heijastuvat tavalla tai toisella myös tänne, sillä olemme osa globaalia verkostoa ja meidän on oltava ketteriä. Esimerkiksi ennen oli mahdollista kehittää ensin teknologiaa ja sitten viedä se markkinoille. Tänään se ei enää ole mahdollista.
On tehtävä bisnestä ja samaan aikaan kehitettävä. Kehittäminen ja liiketoiminta ovat ikään kuin kolikon kaksi eri puolta. Meillä ei ole enää aikaa kehittää täydellisiä tuotteita tai palveluja, vaan meidän on oltava kansainvälisellä tasolla.

Sama pätee koulutukseen. Siihen käytettävä aika ei saa – etenkään aikuisten kohdalla – olla itseisarvo. Tärkeää on vaikuttavuus, se että opitaan juuri niitä asioita, joille on tarve. Tutkintolähtöisestä ajattelusta pitäisi siirtyä tarkastelemaan enemmän osaamista. On kysyttävä, tarvitaanko aina mittavia uusia koulutuksia vai riittääkö olemassa olevan osaamisen parantaminen ja ajanmukaistaminen? Paljon puhutaan siitä, miten tulevaisuudessa koulutuksella rakennetaan silta työstä työhön. 

Oppimista siis tapahtuu myös työpaikoilla? 

Kyllä. Meidän pitäisi muistaa, että osaamisen kehittymistä tapahtuu todella paljon työpaikalla työtä tehdessä. Olemme miettineet EK:ssa paljon sitä, miten tämä osaaminen saataisiin tehtyä näkyväksi. Oman osaamisen tunnistaminen olisi tärkeää sekä työntekijälle että yritykselle. Kaikkea oppimista ei tarvitse hakea yrityksen ulkopuolelta, vaan sitä voi myös saada yrityksen kehitysprojekteissa, tehtävien vaihdossa ja uusien järjestelmien käyttöönottamisessa.