Turun Ammatti-instituutissa luodaan jous­tavia koulutuspolkuja. – Tavoitteena on saa­da nuoret mahdollisimman nopeasti työelä­mään, koulutuspäällikkö Mikko Hauninen ja palvelualajohtaja Hannu Immonen sanovat.

Uusilla keinoilla nopeammin työelämään

Turun seudulla on positiivinen ongelma. Pelkästään meriteollisuus tarvitsee vuoteen 2025 mennessä 15 000 uutta työntekijää verkos­toonsa.

Turun seudulla on toteutettu osittain reformia jo paljon ennen reformin voimaan tuloa. Pula osaajista on pakottanut oppilaitokset ja yritykset miettimään uudenlaisia keinoja saada opiskelijat mahdollisimman nopeasti työelämään. 

Meriteollisuuden lisäksi seudulla vetää myös autoteollisuus, joka rekrytoi tänä vuonna 1 000 uutta osaajaa. Molemmilla teollisuuden aloilla menee hyvin ja tilauskannat ovat täynnä aina vuoteen 2025 saakka. Tämä helpottaa tulevaisuuden suunnittelua koulutuksen näkökulmasta, sillä suunnitelmia on mahdollista tehdä vuosiksi eteenpäin. 

– Pyrimme mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään työelämäympäristöjä koulutuksissa.  Mietimme yritysten kanssa yhdessä keinoja, joilla saamme yhdistettyä koulutussopimuksen ja oppisopimuksen osaksi opintoja, palvelualajohtaja Hannu Immonen ja koulutuspäällikkö Mikko Hauninen toteavat.
Immonen korostaa, että koulutuksenjärjestäjän tavoitteena ei ole siirtää opetusta yrittäjien harteille, vaan saada mahdollisimman nopeasti opiskelijat joko työelämään tai jatko-opintoihin. 

Loma-ajat hyödyksi

Turun ammatti-instituutissa lähti viime syksynä käyntiin useita ammatillisen koulutuksen pilotteja, joiden avulla pyritään parantamaan työvoimapulasta kärsivien alojen tilannetta. Opinnoissa muun muassa tehdään pidempiä työelämäjaksoja ja hyödynnetään loma-ajat aikaisempaa paremmin. 

– Nuori voi olla kevään koulutussopimuksella yrityksessä ja kesän ajaksi hänelle rakennetaan oppisopimuksella tutkinnon osa pelkän kesätyön sijaan. Tällä mallilla opinnot etenevät ympäri vuoden, Hauninen kertoo.  

Meriteollisuuden tarpeisiin rakennetussa pilotissa opiskelijat suorittavat telakalla yhtä tutkinnon osaa non-stoppina. Myös tapa millä tutkinnon osaa suoritetaan on uusi. Niin sanotussa vetoketjumallissa opiskelija toimii telakan vastuuhenkilön johdolla ensin kuukauden ajan oppipoikana, sen jälkeen hän siirtää oppia eteenpäin uudelle opiskelijalle. 

Myös muut yritykset ovat olleet kiinnostuneita vastaavanlaisista koulutuspisteistä. 

– Kun yrityksen läpi kulkee jatkuva opiskelijavirta, on yrityksellä mahdollisuus rekrytoida virrasta sen tarpeisiin  parhaiten sopivat osaajat, Hauninen toteaa. 

Turun ammatti-instituutin konepuolen opiskelijoilla on mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan suorittamalla yksi tutkinnon osa toiselta alalta. Jos nuori opiskelee autopuolella voi hän ottaa vaikka konealan tutkinnosta tutkinnon osan ja suorittaa sen esimerkiksi telakalla koulutussopimuksella. Tämä laventaa opiskelijan osaamista ja ammattitaitoa. 

Oma mobiilisovellus

Kun opiskelu siirtyy yhä enemmän koulunpenkiltä työelämään, niin kuka valvoo, että opit tulee opittua ja asiat tehtyä? Turun ammatti-instituutti kokeilee tähän mobiilisovellusta. Sen avulla opettaja pystyy seuraamaan jokaisen opiskelijansa opintojen etenemistä reaaliajassa puhelimen välityksellä. 

Tutkinnon alueet muuttuvat valkoisesta vihreäksi, kun ne on suoritettu ja tutkinnon osaa klikkaamalla opettaja näkee, mitä työpaikalla on tehty. 

– Työpaikkaohjaaja ottaa kuvia työsuorituksista. Kuvan oheen sekä opiskelija että ohjaaja kirjoittavat, mitä on tehty ja miten siinä on onnistuttu, Hauninen selittää.

– Tämä on samalla ohjauksen ja laadunvarmistuksen parantamista, Immonen lisää.